Diplomityöntekijä

diplomityöntekijä

Teksti: Tiina Leppiniemi

Maailmaa muutetaan tekniikan keinoin

Teknillisessä yliopistossa pääsee opiskelemaan sähkö- ja energia-alaa kehityksen kärjessä.  Ammattilaiseksi opiskellaan mittaamalla ja tekemällä kokeita laboratorioissa.

LUT Energian diplomityöntekijä Petteri Palmumaa haluaa kehittää verkkoja, jotka ovat todellisia ehkä 5 – 10 vuoden päästä. Hän tekee aiheesta lopputyötä Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (LUT). Valmistuttuaan sähkötekniikan diplomi-insinööriksi hän haluaisi suunnitella jakeluverkkoa.

– Voisin olla kehittämässä verkon käyttövarmuuden parantamista, ettei esimerkiksi myrskyjen aikana tulisi sähkökatkoja. Tai jos niitä tulee, miten vahingot voitaisiin minimoida, ja palautettua sähköt kuluttajille mahdollisimman nopeasti, Palmumaa, 26, kertoo.
Teknillisissä yliopistoissa energia-alalla opiskelevat työskentelevät valmistuttuaan esimerkiksi suurissa sähköenergiayhtiöissä ja sähkökomponentteja valmistavissa yrityksissä.

Aloituspalkka teollisuudessa oli vuoden 2007 lopussa 3 000 euroa kuukaudessa Akavalaisen työmarkkinaoppaan mukaan. Viiden vuoden työkokemus nostatti palkkaa 800 euroa.
Teknillisessä korkeakoulussa ei tarvitse olla nero
Alavalinta ei ollut Palmumaalle vaikea, koska tekniikka ja sähkö olivat aina innostaneet häntä. Korkeakoulun valintaan vaikutti tuttavan suositus.
– Teknillisessä yliopistossa pääsee atomitasolle asti. Olen aina halunnut kehittää uutta ja täällä on paljon valinnanvaraa opintoihin, Palmumaa perustelee.

Teknillinen yliopisto saattaa kuulostaa vaikealta, mutta Palmumaa vakuuttaa, etteivät opinnot vaadi erityistä lahjakkuutta tai neroutta. Töitä oppimisen eteen täytyy kuitenkin tehdä, eikä pidä masentua, jos asiat eivät selkene ensimmäisellä kerralla.
– Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on vapaus opiskella haluamiansa kursseja silloin kun haluaa. Kun ei ole pakollista läsnäoloa, voi itse määrätä ajankäyttönsä. Jotkut oppivat tekemällä, jotkut kuuntelemalla, Palmumaa kertoo opiskelusta.

Opiskelijat kilpailemassa sähköstä
Sähkötekniikkaa opiskellaan luennoilla, laskuharjoituksissa ja käytäntöä harjoittelemalla. Opintoihin kuuluu muun muassa kursseja, joissa opiskelijat selvittävät teoriapuolen annetusta tehtävästä ja toteuttavat mittauksia laboratoriossa ja tekevät saaduista tuloksista raportin.

Petteri Palmumaa kehuu LUT Energian sähkövoimatekniikan työkurssia, jossa selvitettiin muun muassa muuntajan toimintaa. Ensin opiskelijat tekivät kirjallisuusraportin, jossa selvitettiin muuntajan toimintaa ja hankittiin aiheeseen liittyvää tietoa. Sen jälkeen opiskelijat tekivät mittaussuunnitelman.
– Mittaamalla näimme, miten muuntaja käytännössä toimii. Mittasimme hyötysuhteita, häviöitä vinokuormituskykyä ja ylipäätään opettelimme muuntajan kytkentöjä, Palmumaa selvittää.

Suoraa harjoitusta työelämään tehtiin myös kurssilla, jossa opiskelijat perustivat virtuaaliyrityksiä, joiden avulla opeteltiin sähkökauppaa. Opiskelijat arvioivat sähkönhinnan kehitystä sekä riskejä ja pyrkivät tekemään vakaata tulosta ostamalla sekä myymällä sähköä tuottajilta kuluttajille. Kauppaa käytiin oikeilla markkinahinnoilla.
– Samalla kilpailimme opiskelijoiden kesken, että kuka saa parasta tulosta. Peliä pelattiin kuin kyseessä olisivat omat rahat, Palmumaa intoilee.

Naisia kaivataan lisää
Diplomi-insinöörien työllistymistilanne näyttää hyvältä, sillä työttömyysaste oli 2 prosenttia vuoden 2007 lopussa Akavalaisen työmarkkinaoppaan mukaan. Palmumaakin uskoo alaan, sillä sähköä kulutetaan joka puolella.
– Ala on tulevaisuuden työllistäjä. Sähköä käyttävien laitteiden määrä on lisääntynyt ja uusia sovelluksia kehitetään koko ajan.  Kehitystä tapahtuu koko ajan, kun pyritään mahdollisimman kustannustehokkaaseen ja ekologiseen sähköntuotantoon.

Suurin osa alalla työskentelevistä on miehiä, mutta naisten osuus kasvaa tasaisesti. Palmumaa huomauttaakin, että tyttöjä on aivan liian vähän. Hänestä tytöt pärjäävät usein opinnoissa poikia paremmin, koska heillä on muun muassa parempi keskittymiskyky.
– Jos haluaa oppia ja olla kehityksen kärjessä, teknillinen puoli on hyvä vaihtoehto, Palmumaa tsemppaa.

Innostu energiasta ja sähköstä! http://www.energia.fi/fi/sahko

Ilkan blogi

August 23, 2017
Hei, Olen Ilkka, 24, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen alun perin kotoisin Vaasasta, ja valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2012 Vaasan Lyseon lukiosta. Vaasan suuren energiasektorin vaikutuksesta kiinnostuin jo nuorena energia-asioista, joten tiesin jo lukioon mentäessä opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa. Pääsinkin pääsykokeiden kautta opiskelemaan haluamaani alaa, energiatekniikkaa, Espoon Otaniemeen. Valmistuin tekniikan kandidaatiksi viime vuoden keväällä, tehden kandidaatintyöni rakennuksiin integroidun energiantuotannon ja -kulutuksen yhteensovittamisesta. Nyt opiskelen energiatekniikan maisteriohjelmassa, pääaineenani rakennusten energia- ja LVI-tekniikka. Valitsin pääaineen kandidaatintyön herättämän kiinnostuksen,Lue lisää...

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...
Page 1 of 71234567