Sähkölaitosasentaja (video)

RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO

Sähkölaitosasentaja ahertaa maalla ja ilmassa

Sähkölaitosasentaja

Sähkölaitosasentajan työpäivät sujuvat ripeästi, sillä sisätiloissa ei tarvitse ikävystyä. Tässä ammatissa työmaa voi sijaita joka päivä eri paikassa.
Teksti ja kuvat: Anssi Paloposki

Aurinko säteilee sinisen kypärän kiiltävää pintaa vasten, kun turkulainen sähkölaitosasentaja Janne Kilpi vaihtaa katuvalaisimen lamppua korkeuksissa.
– Moni sanoo, että onpa onni, että saatte olla ulkona koko ajan. Vesisateessa, rännässä ja kylmässä se on kuitenkin vähän eri juttu, Kilpi nauraa.

24-vuotias Kilpi on työskennellyt energiayhtiö Turku Energiassa pian neljä vuotta. Peruskoulun jälkeen Kilpi mietti itselleen sopivaa alaa, ja totesi, että Turun ammatti-instituutin tarjoama sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto vaikutti kiinnostavimmalta. Neljän vuoden opiskelun jälkeen vastavalmistunut sähkö- ja automaatioasentaja pääsi töihin Turku Energialle.

Kilpi ehti työskennellä yhtiössä pari vuotta, kun hän työnantajan ehdotuksesta päätti kouluttaa itseään vielä lisää. Sähkölaitosasentajan tutkinto onnistui kahdessa vuodessa oppisopimuskoulutuksena Turku Energiassa.

Alan töissä oleva sähköalan perustutkinnon suorittanut voi opiskella työn ohella sähkölaitosasentajaksi oppisopimuskoulutuksena. Opiskeluajasta saa usein saman palkan kuin normaalista työstä.

Sähkölaitosasentajan työpaikka on ulkona
Työpäivänä ei tarvitse istuskella sisällä, vaan työpaikka sijaitsee siellä, missä sähkölaitosasentajaa tarvitaan.

Kilpi työskentelee tällä hetkellä katuvalopuolella. Miehen tehtävänä on esimerkiksi vaihtaa katuvalojen lamppuja sekä huoltaa kolareissa vaurioituneita pylväitä.

Sähkölaitosasentajan työtehtävät sijaitsevat usein korkeuksissa. Katuvalopuolen työntekijät huoltavat lamppuja turvallisesti nosturiauton korissa, mutta ilmakaapelipuolella kivutaan pylväisiin vetämään linjaa. Maakaapelin vetäjät puolestaan työskentelevät tukevasti maan pinnalla.

Etenkin ilmakaapelipuolen työ vaatii myös jonkin verran fyysistä kuntoa.
– Olisihan se hyvä, ettei ihan heti olisi hiessä, kun ensimmäisestä pylväästä tulee alas, Kilpi nauraa.

Fyysinen työ ei silti katso sukupuolta. Kilven mielestä ala soveltuu yhtä hyvin miehille kuin naisillekin.
– Naiset ovat monta kertaa paljon tarkempia kuin me, turkulainen muistuttaa.

Koulutettuja tekijöitä tarvitaan
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lama on vähentänyt työpaikkoja myös energia-alalla. Toisaalta alalta siirtyy lähivuosina eläkkeelle paljon väkeä. Kun talous kääntyy jälleen nousuun, tarvitaan alalle lisää koulutettua työvoimaa.

Kilpi ei ole taantuman vaikutuksia huomannut.
– Olen kyllä ollut tyytyväinen Turku Energialla, koska tämä on varma paikka työnantajana ja palkka on kohtuullinen.

Kilven tämän hetkinen tuntipalkka on 12, 70 euroa. Työ on osittain myös urakkaluontoista, ja urakoista maksetaan usein paremmin.

Yhtenä työn parhaimmista puolista Kilpi näkee vakituiset työajat sekä työn vaihtelevuuden. Kolarissa vaurioitunut katuvalopylväs kun on aina erilainen ja konstit sen korjaamiseen täytyy keksiä tilanteen mukaan.
− Mielekkäintä on oikeastaan se, että täytyy ruveta soveltamaan. Soveltamisala tämä on, mies hymyilee.

Sähkölaitosasentaja ahertaa maalla ja ilmassa:

Automaatioasentajaksi! Lue lisää!
http://www.ammattinetti.fi/web/guest/ammatit

Katso video, joka esittelee sähkölaitosasentajan työtehtäviä:
Sähkössä on Poweria –video: http://www.sahkoala.fi/opiskelu/fi_FI/poweria_video_swf/

Muita rakentamisen ja kunnossapidon ammattilaisia:

  • asennuspäällikkö
  • automaatioasentaja
  • kaukolämpöinsinööri
  • kunnossapitoinsinööri
  • kunnossapitopäällikkö
  • työnjohtaja
  • projektipäällikkö
  • konesuunnittelija
  • hitsaaja
  • automaatioinsinööri
  • yliasentaja
  • työpäällikkö
  • resurssisuunnittelija

Ilkan blogi

August 23, 2017
Hei, Olen Ilkka, 24, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen alun perin kotoisin Vaasasta, ja valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2012 Vaasan Lyseon lukiosta. Vaasan suuren energiasektorin vaikutuksesta kiinnostuin jo nuorena energia-asioista, joten tiesin jo lukioon mentäessä opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa. Pääsinkin pääsykokeiden kautta opiskelemaan haluamaani alaa, energiatekniikkaa, Espoon Otaniemeen. Valmistuin tekniikan kandidaatiksi viime vuoden keväällä, tehden kandidaatintyöni rakennuksiin integroidun energiantuotannon ja -kulutuksen yhteensovittamisesta. Nyt opiskelen energiatekniikan maisteriohjelmassa, pääaineenani rakennusten energia- ja LVI-tekniikka. Valitsin pääaineen kandidaatintyön herättämän kiinnostuksen,Lue lisää...

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...
Page 1 of 71234567