MISTÄ VIRTAA?

mista_virtaa_kuva

Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla.

Fossiiliset polttoaineet – kivihiili, öljy ja maakaasu ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten. Esimerkiksi kivihiili on muodostunut muinoin eläneiden eliöiden jäännöksistä, jotka ovat puristuneet paineessa ja kuumuudessa hiileksi. Noin puolet Suomessa ja 80 % maailmalla käytetystä energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Lue lisää fossiilisista polttoaineista

Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen huokoinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen noin 10 000 vuoden aikana. Turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Suomen maapinta-alasta on kolmannes, yli 9 miljoonaa hehtaaria turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa.

Lue lisää turpeesta

Uusiutuvia energialähteitä ovat vesivoima, biopolttoaineet, tuulivoima ja aurinkovoima. Tulevaisuudessa energiaa saadaan myös aalloista, biomassasta, levästä ja jätteistä. Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta on n. 28 %. Tavoitteena on nostaa osuus 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Lue lisää uusiutuvista energialähteistä

Ydinvoimala tuottaa energiaa, kun uraanin atomiydin halkaistaan. Halkaisu synnyttää lämpöä, joka muutetaan turbiinin pyörimisvoimalla sähköksi. Suomessa on tällä hetkellä kaksi ydinvoimalaa, joissa on neljä toimivaa ydinreaktoria. Ja uusia on tulossa. Niissä tuotetaan noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä.

Lue lisää ydinvoimasta

Kaukolämpö on Suomen kaupunkien ja taajamien yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpöä tuotetaan sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Yhteistuotannossa säästetään kolmannes polttoaineesta verrattuna siihen, että lämpö ja sähkö tuotettaisiin erillisissä tuotantolaitoksissa.

Lue lisää kaukolämmöstä

Tulevaisuudessa laitteet käyttävät vähemmän energiaa, mutta energian tarve ei silti vähene. Väestön määrän ja elintason noustessa energian tarpeen ennustetaan maailmalla kasvavan noin kolmanneksen vuoteen 2030 mennessä. Kasvun myötä energia-alalle tarvitaan monia uusia tekijöitä. Lisäksi energiajärjestelmässä on tulossa paljon muutoksia, joihin tarvitaan myös runsaasti uusia osaajia.

Lue lisää tehokkaasta energiankäytöstä

Andrejn Blogi

April 21, 2017
Energiset tervehdykset, Olen Andrej, 21-vuotias tekniikan ylioppilas. Opiskelen kolmatta vuotta energia- ja ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Toisaalta, aivan lähiaikoina voinen kutsua itseäni tekniikan kandidaatiksi, sillä koko kevään ajan olen puurtanut kandidaatintyöni ääressä. Ajattelinkin seuraavaksi kertoa enemmän kandidaatiksi valmistumisesta. Teknillisessä korkeakoulussa kandidaatintyö tehdään tyypillisesti kolmannen vuoden lopulla, mikäli opinnot edistyvät aikataulussa. Kandidaatintyötä voisikin kutsua kandidaatin opintojen huipentumaksi, sillä kaikki se mitä tähän mennessä on opiskeltu, kulminoituu henkilökohtaiseen tieteelliseen julkaisuun. Yläasteella ja lukiossa luonnontieteet, kuten matematiikka ja fysiikka,Lue lisää...

Santerin blogi

April 14, 2017
Lämpimät tervehdykset,   Olen Santeri, 23-vuotias espoolainen nuori. Opiskelen neljättä vuotta energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa, Otaniemessä. Harrastuksenani valmennan 12-13 –vuotiaita jääkiekkojunioreita. Yläasteen lopussa tiesin vain, että haluaisin opiskella lisää erilaisia asioita. Siksi valitsin lukion. Yläasteella pidin matematiikasta, mutta fysiikka ja kemia eivät antaneet erityisiä onnistumisen tunteita. Siitä huolimatta päätin antaa tsäänssille mahdollisuuden ja valitsin lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan. Vasta lukioikäisenä aloin hahmottamaan, että energiatekniikka ja voimalaitokset voisivat olla minun juttuni. Koska lukionkaan jälkeen en vielä tarkalleenLue lisää...

Romin blogi

April 06, 2017
Olen Romi Tolonen, 24-vuotias 4. vuoden energiatekniikan maisteriopiskelija. Olen kotoisin Vantaalta, ja kävin yläasteen Vantaan kansainvälisessä koulussa ja lukion Vaskivuoren lukiossa. Kirjoitin luonnontieteet (pitkä matematiikka, kemia, fysiikka) sekä kielet (äidinkieli, englanti, ruotsi). Lukion jälkeen pohdin läpi yliopistot lääkiksestä, kauppatieteelliseen sekä oikeustieteelliseen. Välivuoden jälkeen hain Helsingin yliopistolle lukemaan matikkaa sekä Aaltoon lukemaan energia- ja ympäristötekniikkaa. Hyvän yo-todistuksen takia pääsin molempiin ilman pääsykoetta. Aloitin opiskelun 2013 tietämättä sen kummemmin mitään energiatekniikasta. Valitsin linjan paljolti kiinnostavan nimen takia,Lue lisää...
Page 1 of 3123