MISTÄ VIRTAA?

mista_virtaa_kuva

Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla.

Fossiiliset polttoaineet – kivihiili, öljy ja maakaasu ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten. Esimerkiksi kivihiili on muodostunut muinoin eläneiden eliöiden jäännöksistä, jotka ovat puristuneet paineessa ja kuumuudessa hiileksi. Noin puolet Suomessa ja 80 % maailmalla käytetystä energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Lue lisää fossiilisista polttoaineista

Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen huokoinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen noin 10 000 vuoden aikana. Turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Suomen maapinta-alasta on kolmannes, yli 9 miljoonaa hehtaaria turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa.

Lue lisää turpeesta

Uusiutuvia energialähteitä ovat vesivoima, biopolttoaineet, tuulivoima ja aurinkovoima. Tulevaisuudessa energiaa saadaan myös aalloista, biomassasta, levästä ja jätteistä. Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta on n. 28 %. Tavoitteena on nostaa osuus 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Lue lisää uusiutuvista energialähteistä

Ydinvoimala tuottaa energiaa, kun uraanin atomiydin halkaistaan. Halkaisu synnyttää lämpöä, joka muutetaan turbiinin pyörimisvoimalla sähköksi. Suomessa on tällä hetkellä kaksi ydinvoimalaa, joissa on neljä toimivaa ydinreaktoria. Ja uusia on tulossa. Niissä tuotetaan noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä.

Lue lisää ydinvoimasta

Kaukolämpö on Suomen kaupunkien ja taajamien yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpöä tuotetaan sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Yhteistuotannossa säästetään kolmannes polttoaineesta verrattuna siihen, että lämpö ja sähkö tuotettaisiin erillisissä tuotantolaitoksissa.

Lue lisää kaukolämmöstä

Tulevaisuudessa laitteet käyttävät vähemmän energiaa, mutta energian tarve ei silti vähene. Väestön määrän ja elintason noustessa energian tarpeen ennustetaan maailmalla kasvavan noin kolmanneksen vuoteen 2030 mennessä. Kasvun myötä energia-alalle tarvitaan monia uusia tekijöitä. Lisäksi energiajärjestelmässä on tulossa paljon muutoksia, joihin tarvitaan myös runsaasti uusia osaajia.

Lue lisää tehokkaasta energiankäytöstä

Ilkan blogi

August 23, 2017
Hei, Olen Ilkka, 24, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen alun perin kotoisin Vaasasta, ja valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2012 Vaasan Lyseon lukiosta. Vaasan suuren energiasektorin vaikutuksesta kiinnostuin jo nuorena energia-asioista, joten tiesin jo lukioon mentäessä opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa. Pääsinkin pääsykokeiden kautta opiskelemaan haluamaani alaa, energiatekniikkaa, Espoon Otaniemeen. Valmistuin tekniikan kandidaatiksi viime vuoden keväällä, tehden kandidaatintyöni rakennuksiin integroidun energiantuotannon ja -kulutuksen yhteensovittamisesta. Nyt opiskelen energiatekniikan maisteriohjelmassa, pääaineenani rakennusten energia- ja LVI-tekniikka. Valitsin pääaineen kandidaatintyön herättämän kiinnostuksen,Lue lisää...

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...
Page 1 of 71234567