Fossiiliset energialähteet

kivihiili

Fossiilisia polttoaineita ovat hiili, maakaasu ja öljy

Fossiiliset polttoaineet hiili, maakaasu ja öljy ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten kasvien ja pienten merieliöiden lahotessa vähitellen veden alle. Hapettomassa tilassa kasvit ovat hajonneet ja muuttuneet turpeeksi. Myöhemmin alueet ovat peittyneet hiekkaan ja saveen. Öljy ja kaasu ovat kehittyneet vastaavasti merieliöiden jäännöksistä.

Päästöjä vähennetään tehokkaasti
Kaikkien fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyy ilmakehään haitallisia päästöjä. Savukaasut sisältävät hiilidioksidia, rikkidioksidia, typen oksideja sekä hiukkaspäästöjä. Suurin osa päästöistä on kuitenkin hallittavissa puhdistus- ja polttotekniikalla. Kaikissa suurissa hiilivoimalaitoksissa on rikinpoistolaitos ja typen oksideja vähennetään polttoteknisesti ja katalysaattoreilla. Hiilidioksidin erottaminen savukaasuista ei ole vielä taloudellisesti mahdollista.

Kivihiili
Hiiltä on maankuoressa runsaasti, noin 10000 miljardia tonnia, ja sen hinta on edullinen. Koska hiiltä on saatavilla paljon ja sen lämpöarvo on suuri, se lienee yksi tulevaisuuden tärkeimmistä energialähteistä. Hiilen osuus Suomen sähköntuotannosta on noin 15 prosenttia. Rannikollamme on suuria hiilivoimalaitoksia, kuten Inkoo, Kristiina, Meri-Pori, Naantali ja Hanasaari. Hiilen tuontimaista tärkeimpiä ovat Puola, Venäjä, USA ja Iso-Britannia.

Lue lisää

Maakaasu
Maakaasu on fossiilisista polttoaineista ympäristöä säästävin. Sen käytöstä ei aiheudu rikkipäästöjä. Kuitenkin myös maakaasua poltettaessa syntyy hiilidioksidia lähes puolet siitä, mitä hiiltä poltettaessa. Maakaasua on helppo käyttää ja sen esiintymät ovat runsaat. Suuria maakaasuvaroja on Venäjän lisäksi muun muassa USA:ssa, Norjassa ja Barentsin merellä.

Maakaasuverkko on keskittynyt Etelä-Suomeen. Maakaasuvoimalaitokset ovat yleensä sähköä ja lämpöä tuottavia lämmitysvoimalaitoksia, joilla saavutetaan korkea hyötysuhde. Maakaasun tuonti Venäjältä alkoi vuonna 1974. Mertaniemi Lappeenrannassa oli Suomen ensimmäinen maakaasua käyttävä voimalaitos. Maakaasun käyttö voimalaitoksissa yleistyi 1980-luvun lopulla. Pääkaupunkiseudun suuret voimalaitokset, Suomenoja ja Martinlaakso, siirtyivät maakaasuun vuonna 1994. Nykyisin noin yhdeksän prosenttia Suomen sähköstä tehdään maakaasulla.

Lue lisää

Öljy
Öljy on edelleen tärkeä energianlähde. Onhan sen osuus 27 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksessa. Öljystä voidaan valmistaa erilaisia polttoaineita kuten petrolia, bensiiniä, dieselöljyä sekä raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Öljyä käytetään vara- ja tukipolttoaineena useissa sähköä tuottavissa voimalaitoksissa.

Lue lisää

Opinnot yliopistossa ovat paljon muutakin kuin sitä itseään. Tenttejä, harjoitustöitä, luentoja ja itsenäistä lukemista riittää, mutta siinä rinnalla on halukkaille paljon muutakin aktiviteettia. Ja hyvä niin – pelkät opinnot tekisivät opiskelusta puurtamista. Opiskelijatoiminta opettaa, ja saattaa antaa jopa elinikäisiä ystäviä. Kilta eli ainejärjestö oli minulle kuin toinen koti. Lappeenrannassa energiatekniikan opiskelijoiden kilta on nimeltään Armatuuri. Kiltahuone on paikka, jonne mennään luentojen välillä ja juodaan kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja kerrotaan harvinaisen huonoja juttuja. Kiltahuoneella voi myösLue lisää...

Teekkari kesätöissä

June 12, 2017
En paljon valehtele, jos väitän, että lähes kaikki energiatekniikan opiskelijat tekevät alansa töitä jo opintojen aikana. Useampi viettää vähintään yhden kesän haalarihommissa tehtaassa. Kesätyö on hieno mahdollisuus monessa mielessä – työkokemuksen vuoksi, mutta se tukee myös opintoja. Omat ensimmäiset työkokemukseni opiskeluajalta eivät olleet energia-alalta: tein puolustusvoimille tietokantaa, ruotsi-suomikäännöksiä, puhelinhaastatteluita ja avustin apteekissa. Itselleni opintojen ohessa työskentely oli hyödyllistä ja tasapainotti. Varsinaisiin oman alan töihin päädyin ”vasta” neljäntenä opiskeluvuotenani. Aloitin säteilysuojelussa Fortumilla Loviisan ydinvoimalaitoksella. Viihdyin FortumillaLue lisää...

Ilpon Blogi

June 12, 2017
Nimeni on Ilpo Petäjä ja olen 21-vuotias Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen suorittanut toisen lukuvuoden ja olen menossa kolmannelle vuodelle. Kandidaatin työni aion suorittaa ensi keväänä ja sen jälkeen jatkan opintojani maisterivaiheessa energiatekniikan parissa. Olen koko ikäni asunut Espoossa, joskin muutin omilleni Otaniemeen yli vuosi sitten 20-vuotiaana. Peruskoulun ja lukion sain suoritettua kohtalaisen hyvällä menestyksellä ja matemaattiset aineet ovat aina kiinnostaneet minua. Minulle oli siten luontevaa jatkaa opintoja teknillisellä alalla yliopistossa. Vapaa-ajallani tykkään urheillaLue lisää...
Page 3 of 71234567