Fossiiliset energialähteet

kivihiili

Fossiilisia polttoaineita ovat hiili, maakaasu ja öljy

Fossiiliset polttoaineet hiili, maakaasu ja öljy ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten kasvien ja pienten merieliöiden lahotessa vähitellen veden alle. Hapettomassa tilassa kasvit ovat hajonneet ja muuttuneet turpeeksi. Myöhemmin alueet ovat peittyneet hiekkaan ja saveen. Öljy ja kaasu ovat kehittyneet vastaavasti merieliöiden jäännöksistä.

Päästöjä vähennetään tehokkaasti
Kaikkien fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyy ilmakehään haitallisia päästöjä. Savukaasut sisältävät hiilidioksidia, rikkidioksidia, typen oksideja sekä hiukkaspäästöjä. Suurin osa päästöistä on kuitenkin hallittavissa puhdistus- ja polttotekniikalla. Kaikissa suurissa hiilivoimalaitoksissa on rikinpoistolaitos ja typen oksideja vähennetään polttoteknisesti ja katalysaattoreilla. Hiilidioksidin erottaminen savukaasuista ei ole vielä taloudellisesti mahdollista.

Kivihiili
Hiiltä on maankuoressa runsaasti, noin 10000 miljardia tonnia, ja sen hinta on edullinen. Koska hiiltä on saatavilla paljon ja sen lämpöarvo on suuri, se lienee yksi tulevaisuuden tärkeimmistä energialähteistä. Hiilen osuus Suomen sähköntuotannosta on noin 15 prosenttia. Rannikollamme on suuria hiilivoimalaitoksia, kuten Inkoo, Kristiina, Meri-Pori, Naantali ja Hanasaari. Hiilen tuontimaista tärkeimpiä ovat Puola, Venäjä, USA ja Iso-Britannia.

Lue lisää

Maakaasu
Maakaasu on fossiilisista polttoaineista ympäristöä säästävin. Sen käytöstä ei aiheudu rikkipäästöjä. Kuitenkin myös maakaasua poltettaessa syntyy hiilidioksidia lähes puolet siitä, mitä hiiltä poltettaessa. Maakaasua on helppo käyttää ja sen esiintymät ovat runsaat. Suuria maakaasuvaroja on Venäjän lisäksi muun muassa USA:ssa, Norjassa ja Barentsin merellä.

Maakaasuverkko on keskittynyt Etelä-Suomeen. Maakaasuvoimalaitokset ovat yleensä sähköä ja lämpöä tuottavia lämmitysvoimalaitoksia, joilla saavutetaan korkea hyötysuhde. Maakaasun tuonti Venäjältä alkoi vuonna 1974. Mertaniemi Lappeenrannassa oli Suomen ensimmäinen maakaasua käyttävä voimalaitos. Maakaasun käyttö voimalaitoksissa yleistyi 1980-luvun lopulla. Pääkaupunkiseudun suuret voimalaitokset, Suomenoja ja Martinlaakso, siirtyivät maakaasuun vuonna 1994. Nykyisin noin yhdeksän prosenttia Suomen sähköstä tehdään maakaasulla.

Lue lisää

Öljy
Öljy on edelleen tärkeä energianlähde. Onhan sen osuus 27 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksessa. Öljystä voidaan valmistaa erilaisia polttoaineita kuten petrolia, bensiiniä, dieselöljyä sekä raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Öljyä käytetään vara- ja tukipolttoaineena useissa sähköä tuottavissa voimalaitoksissa.

Lue lisää

Jukan blogi

May 07, 2017
Moi kaikki! Mun nimi on Jukka Kopra ja olen viidennen vuoden opiskelija Aalto yliopistossa. Koulu alkaakin olla enää viimeistä rutistusta, eli diplomityötä, vaille valmis. Olen alunperin Helsingistä, mutta muutin Otaniemeen kampukselle lähelle koulua ja kavereita. Harrastuksiini kuuluu muun muassa tennistä ja kiipeilyä, joita pystyy täällä opiskelijajärjestöjen kautta harrastamaan helposti ja edullisesti. Idea energiatekniikkaan lähti lukioaikoina kun selasin eri alojen opinto-oppaita Päässä pyöri ajatuksia oikiksesta ja valtsikasta, mutta tekniikan alat veivät mukanaan. Kun avointen ovien päivänäLue lisää...

Andrejn Blogi

April 21, 2017
Energiset tervehdykset, Olen Andrej, 21-vuotias tekniikan ylioppilas. Opiskelen kolmatta vuotta energia- ja ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Toisaalta, aivan lähiaikoina voinen kutsua itseäni tekniikan kandidaatiksi, sillä koko kevään ajan olen puurtanut kandidaatintyöni ääressä. Ajattelinkin seuraavaksi kertoa enemmän kandidaatiksi valmistumisesta. Teknillisessä korkeakoulussa kandidaatintyö tehdään tyypillisesti kolmannen vuoden lopulla, mikäli opinnot edistyvät aikataulussa. Kandidaatintyötä voisikin kutsua kandidaatin opintojen huipentumaksi, sillä kaikki se mitä tähän mennessä on opiskeltu, kulminoituu henkilökohtaiseen tieteelliseen julkaisuun. Yläasteella ja lukiossa luonnontieteet, kuten matematiikka ja fysiikka,Lue lisää...

Santerin blogi

April 14, 2017
Lämpimät tervehdykset,   Olen Santeri, 23-vuotias espoolainen nuori. Opiskelen neljättä vuotta energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa, Otaniemessä. Harrastuksenani valmennan 12-13 –vuotiaita jääkiekkojunioreita. Yläasteen lopussa tiesin vain, että haluaisin opiskella lisää erilaisia asioita. Siksi valitsin lukion. Yläasteella pidin matematiikasta, mutta fysiikka ja kemia eivät antaneet erityisiä onnistumisen tunteita. Siitä huolimatta päätin antaa tsäänssille mahdollisuuden ja valitsin lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan. Vasta lukioikäisenä aloin hahmottamaan, että energiatekniikka ja voimalaitokset voisivat olla minun juttuni. Koska lukionkaan jälkeen en vielä tarkalleenLue lisää...
Page 5 of 71234567