Kaukolämpö

kaukolämpö

Suomi on kaukolämmön edelläkävijä

Kaukolämpö on Suomen kaupunkien ja taajamien yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on lähes 50 prosenttia. Kaukolämmitys on sitä taloudellisempaa, mitä tiheämmin rakennettu alue on ja mitä isompia rakennukset ovat.

Kaukolämpöä tuotetaan sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Lämpö siirretään asiakkaalle kaukolämpöverkossa kiertävän veden avulla.

Lämmin kaukolämpövesi johdetaan kiinteistön lämmönjakohuoneeseen, jossa se luovuttaa lämpöä asiakkaiden lämmitysverkkoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen lämmönsiirtimien välityksellä. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa. Talot käyttävät lämpöä huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen sekä ilmanvaihtoon. Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluujohdossa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi.

Kaukolämmön tyypillisiä polttoaineita ovat maakaasu, kivihiili, turve, öljy sekä enenevässä määrin puu ja muut uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu. Suomessa lähes 80 % kaukolämmöstä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista lämmitysvoimalaitoksista (yhteistuotanto), teollisuuden ylijäämälämpönä tai kaatopaikkojen biokaasujen poltosta. Yhteistuotannossa säästetään kolmannes polttoaineesta verrattuna siihen, että lämpö ja sähkö tuotettaisiin erillisissä tuotantolaitoksissa.

Kaukolämpö on Suomessa koko EU-alueen edullisinta ostovoimaan suhteutettuna. Kaukolämmön tuotanto tarjoaa paljon mahdollisuuksia kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytölle. Tulevaisuudessa erityisesti puuenergia voi korvata kivihiiltä, maakaasua ja muita fossiilisia polttoaineita kaukolämmöntuotannossa.

Kaukojäähdytys

Kuinka omakotitalo liitetään kaukolämpöverkkoon?

Paavon Blogi

July 04, 2017
Lämmin kesätervehdys! Olen Paavo, 26-vuotias junantuoma espoolainen (kotoisin Jämsästä) viidennen vuoden energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Omat opintoni ovat tällä hetkellä siinä pisteessä, että periaatteessa vain diplomityö on jäljellä ennen valmistumista. Opintojen ja työnteon vastapainona pyrin urheilemaan monipuolisesti: kesäisin tulee pyöräiltyä maastossa ja maantiellä sekä pelailtua erinäisiä ulkopallopelejä. Syksystä kevääseen käyn pelaamassa jääkiekkoa ja salibandya kerran viikossa. Lukiossa minulla oli ajatus, että lähtisin opiskelemaan konetekniikkaa, sillä koneet ja laitteet ovat olleet aina mielenkiinnon kohteena. Isoveljeni kuitenkin opiskeliLue lisää...

Laurin Blogi

June 26, 2017
Olen Lauri Kare, 24-vuotias helsinkiläinen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Ensi syksynä alkaa viides vuoteni näiden opintojen parissa. Arjen puurtamista tasapainotan opiskelijajärjestöjen toimintaan osallistumalla sekä esimerkiksi pelaamalla sulkapalloa ja käymällä salilla. Opiskelijaetujen ansiosta urheiluharrastukset eivät syö liian suurta lovea lompakkoon. Energiatekniikan tunsin omaksi alakseni jo lukiossa. Energia-ala on jatkuvassa murroksessa ja maailmanparantamisen ohella voisi ehkä tehdä hieman rahaakin. Energiaopintoja olen täydentänyt tuotantotalouden sivuaineella. Tämä on erittäin hyvä vaihtoehto niille, jotka kokevat ”kauppiksen” tai ”tutan” kiinnostaviksi, mutta haluaisivatLue lisää...
Hei! Nimeni on Noora ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen kotoisin Vantaalta, jossa kävin peruskoulun sekä lukion. Olen jo peruskoulusta asti ollut kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä. Energia-ala ja sen vaikutusmahdollisuudet houkuttelivat minua, joten päädyin hakemaan Aalto-yliopistoon energia- ja ympäristötekniikan linjalle, päämääränäni osallistua energiatekniikan kautta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Pääsin opintojeni alettua jo ensimmäisenä kesänä oman alan kesätöihin, kun sain paikan Heleniltä Salmisaaren voimalaitoksella koneasentajaharjoittelijana. Opin paljon voimalaitoksen toiminnasta sekä käytännön kunnossapitotöistä. SeuraavanaLue lisää...
Page 2 of 71234567