MISTÄ VIRTAA?

mista_virtaa_kuva

Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla.

Fossiiliset polttoaineet – kivihiili, öljy ja maakaasu ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten. Esimerkiksi kivihiili on muodostunut muinoin eläneiden eliöiden jäännöksistä, jotka ovat puristuneet paineessa ja kuumuudessa hiileksi. Noin puolet Suomessa ja 80 % maailmalla käytetystä energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Lue lisää fossiilisista polttoaineista

Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen huokoinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen noin 10 000 vuoden aikana. Turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Suomen maapinta-alasta on kolmannes, yli 9 miljoonaa hehtaaria turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa.

Lue lisää turpeesta

Uusiutuvia energialähteitä ovat vesivoima, biopolttoaineet, tuulivoima ja aurinkovoima. Tulevaisuudessa energiaa saadaan myös aalloista, biomassasta, levästä ja jätteistä. Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta on n. 28 %. Tavoitteena on nostaa osuus 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Lue lisää uusiutuvista energialähteistä

Ydinvoimala tuottaa energiaa, kun uraanin atomiydin halkaistaan. Halkaisu synnyttää lämpöä, joka muutetaan turbiinin pyörimisvoimalla sähköksi. Suomessa on tällä hetkellä kaksi ydinvoimalaa, joissa on neljä toimivaa ydinreaktoria. Ja uusia on tulossa. Niissä tuotetaan noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä.

Lue lisää ydinvoimasta

Kaukolämpö on Suomen kaupunkien ja taajamien yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpöä tuotetaan sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Yhteistuotannossa säästetään kolmannes polttoaineesta verrattuna siihen, että lämpö ja sähkö tuotettaisiin erillisissä tuotantolaitoksissa.

Lue lisää kaukolämmöstä

Tulevaisuudessa laitteet käyttävät vähemmän energiaa, mutta energian tarve ei silti vähene. Väestön määrän ja elintason noustessa energian tarpeen ennustetaan maailmalla kasvavan noin kolmanneksen vuoteen 2030 mennessä. Kasvun myötä energia-alalle tarvitaan monia uusia tekijöitä. Lisäksi energiajärjestelmässä on tulossa paljon muutoksia, joihin tarvitaan myös runsaasti uusia osaajia.

Lue lisää tehokkaasta energiankäytöstä

Opinnot yliopistossa ovat paljon muutakin kuin sitä itseään. Tenttejä, harjoitustöitä, luentoja ja itsenäistä lukemista riittää, mutta siinä rinnalla on halukkaille paljon muutakin aktiviteettia. Ja hyvä niin – pelkät opinnot tekisivät opiskelusta puurtamista. Opiskelijatoiminta opettaa, ja saattaa antaa jopa elinikäisiä ystäviä. Kilta eli ainejärjestö oli minulle kuin toinen koti. Lappeenrannassa energiatekniikan opiskelijoiden kilta on nimeltään Armatuuri. Kiltahuone on paikka, jonne mennään luentojen välillä ja juodaan kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja kerrotaan harvinaisen huonoja juttuja. Kiltahuoneella voi myösLue lisää...

Teekkari kesätöissä

June 12, 2017
En paljon valehtele, jos väitän, että lähes kaikki energiatekniikan opiskelijat tekevät alansa töitä jo opintojen aikana. Useampi viettää vähintään yhden kesän haalarihommissa tehtaassa. Kesätyö on hieno mahdollisuus monessa mielessä – työkokemuksen vuoksi, mutta se tukee myös opintoja. Omat ensimmäiset työkokemukseni opiskeluajalta eivät olleet energia-alalta: tein puolustusvoimille tietokantaa, ruotsi-suomikäännöksiä, puhelinhaastatteluita ja avustin apteekissa. Itselleni opintojen ohessa työskentely oli hyödyllistä ja tasapainotti. Varsinaisiin oman alan töihin päädyin ”vasta” neljäntenä opiskeluvuotenani. Aloitin säteilysuojelussa Fortumilla Loviisan ydinvoimalaitoksella. Viihdyin FortumillaLue lisää...

Ilpon Blogi

June 12, 2017
Nimeni on Ilpo Petäjä ja olen 21-vuotias Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen suorittanut toisen lukuvuoden ja olen menossa kolmannelle vuodelle. Kandidaatin työni aion suorittaa ensi keväänä ja sen jälkeen jatkan opintojani maisterivaiheessa energiatekniikan parissa. Olen koko ikäni asunut Espoossa, joskin muutin omilleni Otaniemeen yli vuosi sitten 20-vuotiaana. Peruskoulun ja lukion sain suoritettua kohtalaisen hyvällä menestyksellä ja matemaattiset aineet ovat aina kiinnostaneet minua. Minulle oli siten luontevaa jatkaa opintoja teknillisellä alalla yliopistossa. Vapaa-ajallani tykkään urheillaLue lisää...
Page 3 of 71234567