Sähkön tie kotiin

Sähköverkko

Tiedätkö mistä sähkö tulee? Jos vastauksesi on pistorasia sinun ehkä kannattaisi lukea eteenpäin. Kaikella on nimittäin syynsä ja perustansa.

Kun laitamme television, tietokoneen, kännykän tai muun sähkövempeleen päälle, yleensä emme ajattele, mistä ja miten sähkö kotiimme kulkee. Joskus olisi tätäkin hyvä pohtia.

Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Siellä valmistettu sähkö siirretään ensin kantaverkkoon, jossa sähkön jännite on 400 tai 220 kV:tä eli kilovolttia. Toisin sanoen 400 000 tai 220 000 volttia.

Sähköä joudutaan siirtämään pitkiäkin matkoja, joten johtojen jännite on yli tuhatkertainen kotona oleviin pistorasioihin verrattuna. Suuret jännitteet ovat taloudellisesti ja teknisesti paras kuljetusmuoto.

Kantaverkosta sähkö siirtyy sähköasemille, jossa sen jännite muutetaan 110 kilovoltin jännitteeksi suurien muuntajien avulla. Pohjois-Suomessa on viisi muuntoasemaa.

110 kV:n jännitteellä siirrettävän sähkön johtorakennelmaa kutsutaan alueverkoksi. Sen rakenne on pienempi kuin kantaverkon. Alueverkostolle sähkö siirretään suoraan teollisuuteen tai sähköyhtiöiden asemille. Niissä taas 110 kV:n jännite muutetaan 20 kilovoltin jännitteeksi. Tätä 20 kV:n johtorakennelmaa kutsutaan keskijänniteverkoksi, joka voidaan rakentaa ilmajohtona tai maakaapelilla jakelumuuntajiin saakka. Tällä jännitteellä voi jo teollisuus ostaa jo sähkön käyttöönsä mikäli heillä on oma jakelumuuntaja.

Sähköä pistorasioihin
Muille “tavallisille” kuluttajille sähkön jännite muutetaan jälleen. Tällä kertaa se muutetaan 400 tai 230 voltin jännitteeksi sähkönkäyttöpaikkojen läheisyyteen rakennetuilla jakelumuuntamoilla. Näistä jakelumuuntamoista lähtee pienjännitejohtoja joko ilmassa tai maassa talojen lähellä sijaitseviin sähköpylväisiin tai maajakokaapeleihin.

Jokainen sänköä käyttävä rakennus on yhdistetty sähköyhtiön pienjänniteverkkoon liittymisjohdolla. Johto on kytketty talon sähköpääkeskukseen, jossa on sähkön käyttöä mittaava sähköenergiamittari. Keskuksessa olevilta sulakkeilta lähtee sähköjohtoja eri puolille rakennusta, esimerkiksi pistorasioille ja valaistukseen, ja sitten pistorasioilta niihin sähkövempaimiin, kuten televisioon, tietokoneeseen, sauvasekoittimeen tai jääkaappiin.

Kaikkien näiden rakennelmien, verkkojen, muuntamoiden, johtojen, mittareiden ja sulakkeiden kautta joutuu sähkö siis kulkemaan ennen kuin me voimme sitä käyttää pistorasioista hyödyksi.

Sähkömarkkinat

Sähköverkko

Sähkön hankinta ja käyttö

“Sähkönsiirron selkäranka/Fingrid”: http://www.fingrid.fi/flash/fingrid.swf

sähköalan työnjohto

Paavon Blogi

July 04, 2017
Lämmin kesätervehdys! Olen Paavo, 26-vuotias junantuoma espoolainen (kotoisin Jämsästä) viidennen vuoden energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Omat opintoni ovat tällä hetkellä siinä pisteessä, että periaatteessa vain diplomityö on jäljellä ennen valmistumista. Opintojen ja työnteon vastapainona pyrin urheilemaan monipuolisesti: kesäisin tulee pyöräiltyä maastossa ja maantiellä sekä pelailtua erinäisiä ulkopallopelejä. Syksystä kevääseen käyn pelaamassa jääkiekkoa ja salibandya kerran viikossa. Lukiossa minulla oli ajatus, että lähtisin opiskelemaan konetekniikkaa, sillä koneet ja laitteet ovat olleet aina mielenkiinnon kohteena. Isoveljeni kuitenkin opiskeliLue lisää...

Laurin Blogi

June 26, 2017
Olen Lauri Kare, 24-vuotias helsinkiläinen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Ensi syksynä alkaa viides vuoteni näiden opintojen parissa. Arjen puurtamista tasapainotan opiskelijajärjestöjen toimintaan osallistumalla sekä esimerkiksi pelaamalla sulkapalloa ja käymällä salilla. Opiskelijaetujen ansiosta urheiluharrastukset eivät syö liian suurta lovea lompakkoon. Energiatekniikan tunsin omaksi alakseni jo lukiossa. Energia-ala on jatkuvassa murroksessa ja maailmanparantamisen ohella voisi ehkä tehdä hieman rahaakin. Energiaopintoja olen täydentänyt tuotantotalouden sivuaineella. Tämä on erittäin hyvä vaihtoehto niille, jotka kokevat ”kauppiksen” tai ”tutan” kiinnostaviksi, mutta haluaisivatLue lisää...
Hei! Nimeni on Noora ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen kotoisin Vantaalta, jossa kävin peruskoulun sekä lukion. Olen jo peruskoulusta asti ollut kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä. Energia-ala ja sen vaikutusmahdollisuudet houkuttelivat minua, joten päädyin hakemaan Aalto-yliopistoon energia- ja ympäristötekniikan linjalle, päämääränäni osallistua energiatekniikan kautta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Pääsin opintojeni alettua jo ensimmäisenä kesänä oman alan kesätöihin, kun sain paikan Heleniltä Salmisaaren voimalaitoksella koneasentajaharjoittelijana. Opin paljon voimalaitoksen toiminnasta sekä käytännön kunnossapitotöistä. SeuraavanaLue lisää...
Page 2 of 71234567