Sähkön tie kotiin

Sähköverkko

Tiedätkö mistä sähkö tulee? Jos vastauksesi on pistorasia sinun ehkä kannattaisi lukea eteenpäin. Kaikella on nimittäin syynsä ja perustansa.

Kun laitamme television, tietokoneen, kännykän tai muun sähkövempeleen päälle, yleensä emme ajattele, mistä ja miten sähkö kotiimme kulkee. Joskus olisi tätäkin hyvä pohtia.

Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Siellä valmistettu sähkö siirretään ensin kantaverkkoon, jossa sähkön jännite on 400 tai 220 kV:tä eli kilovolttia. Toisin sanoen 400 000 tai 220 000 volttia.

Sähköä joudutaan siirtämään pitkiäkin matkoja, joten johtojen jännite on yli tuhatkertainen kotona oleviin pistorasioihin verrattuna. Suuret jännitteet ovat taloudellisesti ja teknisesti paras kuljetusmuoto.

Kantaverkosta sähkö siirtyy sähköasemille, jossa sen jännite muutetaan 110 kilovoltin jännitteeksi suurien muuntajien avulla. Pohjois-Suomessa on viisi muuntoasemaa.

110 kV:n jännitteellä siirrettävän sähkön johtorakennelmaa kutsutaan alueverkoksi. Sen rakenne on pienempi kuin kantaverkon. Alueverkostolle sähkö siirretään suoraan teollisuuteen tai sähköyhtiöiden asemille. Niissä taas 110 kV:n jännite muutetaan 20 kilovoltin jännitteeksi. Tätä 20 kV:n johtorakennelmaa kutsutaan keskijänniteverkoksi, joka voidaan rakentaa ilmajohtona tai maakaapelilla jakelumuuntajiin saakka. Tällä jännitteellä voi jo teollisuus ostaa jo sähkön käyttöönsä mikäli heillä on oma jakelumuuntaja.

Sähköä pistorasioihin
Muille “tavallisille” kuluttajille sähkön jännite muutetaan jälleen. Tällä kertaa se muutetaan 400 tai 230 voltin jännitteeksi sähkönkäyttöpaikkojen läheisyyteen rakennetuilla jakelumuuntamoilla. Näistä jakelumuuntamoista lähtee pienjännitejohtoja joko ilmassa tai maassa talojen lähellä sijaitseviin sähköpylväisiin tai maajakokaapeleihin.

Jokainen sänköä käyttävä rakennus on yhdistetty sähköyhtiön pienjänniteverkkoon liittymisjohdolla. Johto on kytketty talon sähköpääkeskukseen, jossa on sähkön käyttöä mittaava sähköenergiamittari. Keskuksessa olevilta sulakkeilta lähtee sähköjohtoja eri puolille rakennusta, esimerkiksi pistorasioille ja valaistukseen, ja sitten pistorasioilta niihin sähkövempaimiin, kuten televisioon, tietokoneeseen, sauvasekoittimeen tai jääkaappiin.

Kaikkien näiden rakennelmien, verkkojen, muuntamoiden, johtojen, mittareiden ja sulakkeiden kautta joutuu sähkö siis kulkemaan ennen kuin me voimme sitä käyttää pistorasioista hyödyksi.

Sähkömarkkinat

Sähköverkko

Sähkön hankinta ja käyttö

“Sähkönsiirron selkäranka/Fingrid”: http://www.fingrid.fi/flash/fingrid.swf

sähköalan työnjohto

Opinnot yliopistossa ovat paljon muutakin kuin sitä itseään. Tenttejä, harjoitustöitä, luentoja ja itsenäistä lukemista riittää, mutta siinä rinnalla on halukkaille paljon muutakin aktiviteettia. Ja hyvä niin – pelkät opinnot tekisivät opiskelusta puurtamista. Opiskelijatoiminta opettaa, ja saattaa antaa jopa elinikäisiä ystäviä. Kilta eli ainejärjestö oli minulle kuin toinen koti. Lappeenrannassa energiatekniikan opiskelijoiden kilta on nimeltään Armatuuri. Kiltahuone on paikka, jonne mennään luentojen välillä ja juodaan kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja kerrotaan harvinaisen huonoja juttuja. Kiltahuoneella voi myösLue lisää...

Teekkari kesätöissä

June 12, 2017
En paljon valehtele, jos väitän, että lähes kaikki energiatekniikan opiskelijat tekevät alansa töitä jo opintojen aikana. Useampi viettää vähintään yhden kesän haalarihommissa tehtaassa. Kesätyö on hieno mahdollisuus monessa mielessä – työkokemuksen vuoksi, mutta se tukee myös opintoja. Omat ensimmäiset työkokemukseni opiskeluajalta eivät olleet energia-alalta: tein puolustusvoimille tietokantaa, ruotsi-suomikäännöksiä, puhelinhaastatteluita ja avustin apteekissa. Itselleni opintojen ohessa työskentely oli hyödyllistä ja tasapainotti. Varsinaisiin oman alan töihin päädyin ”vasta” neljäntenä opiskeluvuotenani. Aloitin säteilysuojelussa Fortumilla Loviisan ydinvoimalaitoksella. Viihdyin FortumillaLue lisää...

Ilpon Blogi

June 12, 2017
Nimeni on Ilpo Petäjä ja olen 21-vuotias Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen suorittanut toisen lukuvuoden ja olen menossa kolmannelle vuodelle. Kandidaatin työni aion suorittaa ensi keväänä ja sen jälkeen jatkan opintojani maisterivaiheessa energiatekniikan parissa. Olen koko ikäni asunut Espoossa, joskin muutin omilleni Otaniemeen yli vuosi sitten 20-vuotiaana. Peruskoulun ja lukion sain suoritettua kohtalaisen hyvällä menestyksellä ja matemaattiset aineet ovat aina kiinnostaneet minua. Minulle oli siten luontevaa jatkaa opintoja teknillisellä alalla yliopistossa. Vapaa-ajallani tykkään urheillaLue lisää...
Page 3 of 71234567