Tehokas energiankäyttö

Energiansäästö

Energiasäästövinkkejä – Koti energiatehokkaaksi

Tälle sivustolle on koottu kodin energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, jotka ovat totutettavissa lähes jokaisessa kodissa. Toimenpiteet liittyvät asioihin, jotka ovat yleisimpiä ja merkittävimpiä kodin energiatehokkuuden esteitä suomalaisissa kodeissa.

Valaistuksessa käytetään energiansäästö-, loiste- ja LED-lamppuja. Hehku- ja halogeenivalaisimien/-lamppujen käyttöä vältetään. Energiansäästölamput kuluttavat 75 % vähemmän energiaa kuin hehkulampput. Perinteiset hehkulamput poistuvat kauppojen hyllyiltä vuoden 2012 aikana ja vanhanmalliset halogeenilamput 2016.

  • TV, digiboksi, tietokone, modeemi ja muut vastaavat laitteet ovat päällä vain silloin, kun niitä aktiivisesti käytetään. Taustalla hyrräävä laite saattaa kaksinkertaistaa käyttöajan ja sähkönkulutuksen.
  • Laitteita ei jätetä valmiustilaan. Laitteiden valmiustila kulutus on helposti 10 % kodin sähkönkulutuksesta.
  • Tietokoneeksi valitaan kannettava pöytäkoneen sijaan. Kannettava kuluttaa vain 10-20 % pöytäkoneeseen verrattuna.
  • Ruoanlaitossa hyödynnetään uunin/lieden esi- ja jälkilämmöt.
  • Pesukoneet pyörivät vain täysinä, puolityhjä hukkaa puolet energiasta.
  • Huonelämpötila asuinhuoneissa on n. 21°C. Kun huonelämpötilaa pudotetaan yksi aste, se tietää noin viiden prosentin vuosittaista säästöä lämmityskustannuksissa. Säästöä voi maksimoida tuulettamalla tilat oikein ja käyttämällä lämmintä vettä järkevästi.
  • Sauna ei odota lämpimänä turhaan saunojia.
  • Sähköistä mukavuuslattialämmitystä esim. pesutiloissa käytetään säästeliäästija tilalämmitykseen käytetään varsinaista lämmitysjärjestelmää.

Kerrostaloasukkaan säästövinkit
Myös kerrostalon asukas voi vaikuttaa omiin lämmityskustannuksiinsa seuraavien vinkkien avulla.

Voit säästää energiaa omilla toimillasi
Selvitä, että ikkunat ja ovet ovat tiiviit, huonelämpötilat tasaiset ja myös porraskäytävissä on sopivat lämpötilat.

Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti
Tuuleta nopealla ristivedolla. Ilma vaihtuu tehokkaasti ja lämpöä menee harakoille mahdollisimman vähän.

Viisas ei tuhlaa lämmintä vettä
Seuraa lämpimän veden kulutusta. Vältä turhaa veden juoksutusta suihkussa ja muissa pesuissa. Vuotuisesta lämpölaskusta lämpimän käyttöveden lämmitykseen kuluu noin 20 – 30 prosenttia.

Seuraa lämmön kulutusta – kysy energian kulutuksesta
Jos epäilet lämpöhukkaa, kysy isännöitsijältä talon energiankulutuksesta. Useimmat kaukolämpöyritykset antavat raportteja talon energiankulutuksesta. Raporteista selviää oman talon kulutuksen lisäksi paikkakunnan muiden vastaavien talojen lämmönkulutukset. Sää on vaikuttava tekijä, kun eri vuosien lämmönkulutusta vertaillaan keskenään. Jos eri vuosien sääkorjatut kulutukset poikkeavat kovasti toisistaan, on lämmönkäyttöä syytä tutkia.

Lämmitysverkko tasapainossa
Lämmitysverkon tasapaino on hyvin toimivan lämmityksen perusta. Talon kaikille lämpöpattereille on suunnitteluvaiheessa määritelty vesivirtaus vastaamaan huoneen tarvitsemaa lämpötehoa. Patterit toimivat oikein silloin, kun niiden yläosat ovat lämpimät ja alaosat lähes huoneenlämpöiset. Epätasapainossa oleva lämmitysverkko aiheuttaa huomattavia huonelämpötilojen vaihteluita koko talossa. Lisäksi se tuhlaa lämpöenergiaa, koska koko talon pattereihin joudutaan syöttämään liian lämmintä vettä. Ota yhteys isännöitsijään tai huoltomieheen, jos epäilet, että lämmitysverkko ei ole tasapainossa.

Lisätietoja kaukolämmöstä ja energiatehokkuudesta:
www.kaukolampo.fi

Lue lisää kaukolämmityksen säästövinkkejä

Ilkan blogi

August 23, 2017
Hei, Olen Ilkka, 24, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen alun perin kotoisin Vaasasta, ja valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2012 Vaasan Lyseon lukiosta. Vaasan suuren energiasektorin vaikutuksesta kiinnostuin jo nuorena energia-asioista, joten tiesin jo lukioon mentäessä opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa. Pääsinkin pääsykokeiden kautta opiskelemaan haluamaani alaa, energiatekniikkaa, Espoon Otaniemeen. Valmistuin tekniikan kandidaatiksi viime vuoden keväällä, tehden kandidaatintyöni rakennuksiin integroidun energiantuotannon ja -kulutuksen yhteensovittamisesta. Nyt opiskelen energiatekniikan maisteriohjelmassa, pääaineenani rakennusten energia- ja LVI-tekniikka. Valitsin pääaineen kandidaatintyön herättämän kiinnostuksen,Lue lisää...

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...
Page 1 of 71234567