Turve

IMG_5405 (3)Palaturvekenttä (kuva Mari Orpana 2014)

Takuulla kotimaista energiaa saadaan turpeesta; soidemme raaka-aineesta, jota myös kauneustuotteissa käytetään.

Esiintymät ja saatavuus
Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuoden aikana. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) määrittelee turpeen omaksi luokakseen fossiilisten ja uusiutuvan biomassan väliin. EU:n uusiutuvan energian direktiivi ei luokittele turvetta uusiutuvaksi, mutta ei myöskään fossiiliseksi. Myös Suomessa turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Maailmalla on runsaasti suoalueita, ja niitä hyödynnetään maa- ja metsätaloudessa. Energiaturpeen käyttö on merkittävää Suomen lisäksi lähinnä Irlannissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Maailmanlaajuisesti turvetta käytetään enemmän kasvualustana ja kuivikkeena.

Näin Suomessa
Suomen maapinta-alasta kolmannes, eli yli 9 miljoonaa hehtaaria, on turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Sitä ryhdyttiin hyödyntämään laajasti vasta 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa. Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti turpeen käyttö säilytetään nykyisellä tasolla.

Tekniikka
Turve kerätään raivatulta ja ojitetulta suolta kesäisin irrottamalla ohut turvekerros auringon kuivattavaksi. Kuivunut turve kasataan aumoihin. Turvetta poltetaan yleensä seospolttoaineena puun kanssa.

Hinta
Turpeen keräämiseen ja polttoon on Suomessa kehitetty moderneja tekniikoita, joiden ansiosta se on kannattava polttoaine sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Ympäristövaikutukset
Turpeessa on vähemmän rikkiä kuin kivihiilessä ja öljyssä. Hiukkaspäästöjä poistetaan suodattimilla, ja typenoksideja polttotekniikalla. Turvetta poltettaessa syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Soiden ojitus aiheuttaa päästöjä lähivesistöihin ja turvetuotantoalueen perustaminen muuttaa paikallisesti suoluontoa. Valumavesien vaikutuksia vähennetään vesiensuojelurakenteilla. Käytön jälkeen tuotantoalueet palautetaan luonnontilaan, otetaan viljelykäyttöön tai metsitetään.

Plussat ja miinukset
+ Kotimainen ja työllistävä
+ Hyvä polttoaine poltettaessa yhdessä puun kanssa
– Turvetuotantoalueiden ja soiden ojituksen ympäristövaikutukset
– Hiilidioksidipäästöt

IMG_2753Turvetuotantoalue ja luonnonsuojelualue rinnakkain Ilomantsissa. Vasemmalla on turpeen tuotantoalueen pintavalutuskenttä, sorsat uivat alueen ympärysojassa ja oikealla avautuu Puohtiinsuon soidensuojelualue.

Andrejn Blogi

April 21, 2017
Energiset tervehdykset, Olen Andrej, 21-vuotias tekniikan ylioppilas. Opiskelen kolmatta vuotta energia- ja ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Toisaalta, aivan lähiaikoina voinen kutsua itseäni tekniikan kandidaatiksi, sillä koko kevään ajan olen puurtanut kandidaatintyöni ääressä. Ajattelinkin seuraavaksi kertoa enemmän kandidaatiksi valmistumisesta. Teknillisessä korkeakoulussa kandidaatintyö tehdään tyypillisesti kolmannen vuoden lopulla, mikäli opinnot edistyvät aikataulussa. Kandidaatintyötä voisikin kutsua kandidaatin opintojen huipentumaksi, sillä kaikki se mitä tähän mennessä on opiskeltu, kulminoituu henkilökohtaiseen tieteelliseen julkaisuun. Yläasteella ja lukiossa luonnontieteet, kuten matematiikka ja fysiikka,Lue lisää...

Santerin blogi

April 14, 2017
Lämpimät tervehdykset,   Olen Santeri, 23-vuotias espoolainen nuori. Opiskelen neljättä vuotta energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa, Otaniemessä. Harrastuksenani valmennan 12-13 –vuotiaita jääkiekkojunioreita. Yläasteen lopussa tiesin vain, että haluaisin opiskella lisää erilaisia asioita. Siksi valitsin lukion. Yläasteella pidin matematiikasta, mutta fysiikka ja kemia eivät antaneet erityisiä onnistumisen tunteita. Siitä huolimatta päätin antaa tsäänssille mahdollisuuden ja valitsin lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan. Vasta lukioikäisenä aloin hahmottamaan, että energiatekniikka ja voimalaitokset voisivat olla minun juttuni. Koska lukionkaan jälkeen en vielä tarkalleenLue lisää...

Romin blogi

April 06, 2017
Olen Romi Tolonen, 24-vuotias 4. vuoden energiatekniikan maisteriopiskelija. Olen kotoisin Vantaalta, ja kävin yläasteen Vantaan kansainvälisessä koulussa ja lukion Vaskivuoren lukiossa. Kirjoitin luonnontieteet (pitkä matematiikka, kemia, fysiikka) sekä kielet (äidinkieli, englanti, ruotsi). Lukion jälkeen pohdin läpi yliopistot lääkiksestä, kauppatieteelliseen sekä oikeustieteelliseen. Välivuoden jälkeen hain Helsingin yliopistolle lukemaan matikkaa sekä Aaltoon lukemaan energia- ja ympäristötekniikkaa. Hyvän yo-todistuksen takia pääsin molempiin ilman pääsykoetta. Aloitin opiskelun 2013 tietämättä sen kummemmin mitään energiatekniikasta. Valitsin linjan paljolti kiinnostavan nimen takia,Lue lisää...
Page 1 of 3123