Turve

IMG_5405 (3)Palaturvekenttä (kuva Mari Orpana 2014)

Takuulla kotimaista energiaa saadaan turpeesta; soidemme raaka-aineesta, jota myös kauneustuotteissa käytetään.

Esiintymät ja saatavuus
Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuoden aikana. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) määrittelee turpeen omaksi luokakseen fossiilisten ja uusiutuvan biomassan väliin. EU:n uusiutuvan energian direktiivi ei luokittele turvetta uusiutuvaksi, mutta ei myöskään fossiiliseksi. Myös Suomessa turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Maailmalla on runsaasti suoalueita, ja niitä hyödynnetään maa- ja metsätaloudessa. Energiaturpeen käyttö on merkittävää Suomen lisäksi lähinnä Irlannissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Maailmanlaajuisesti turvetta käytetään enemmän kasvualustana ja kuivikkeena.

Näin Suomessa
Suomen maapinta-alasta kolmannes, eli yli 9 miljoonaa hehtaaria, on turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Sitä ryhdyttiin hyödyntämään laajasti vasta 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa. Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti turpeen käyttö säilytetään nykyisellä tasolla.

Tekniikka
Turve kerätään raivatulta ja ojitetulta suolta kesäisin irrottamalla ohut turvekerros auringon kuivattavaksi. Kuivunut turve kasataan aumoihin. Turvetta poltetaan yleensä seospolttoaineena puun kanssa.

Hinta
Turpeen keräämiseen ja polttoon on Suomessa kehitetty moderneja tekniikoita, joiden ansiosta se on kannattava polttoaine sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Ympäristövaikutukset
Turpeessa on vähemmän rikkiä kuin kivihiilessä ja öljyssä. Hiukkaspäästöjä poistetaan suodattimilla, ja typenoksideja polttotekniikalla. Turvetta poltettaessa syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Soiden ojitus aiheuttaa päästöjä lähivesistöihin ja turvetuotantoalueen perustaminen muuttaa paikallisesti suoluontoa. Valumavesien vaikutuksia vähennetään vesiensuojelurakenteilla. Käytön jälkeen tuotantoalueet palautetaan luonnontilaan, otetaan viljelykäyttöön tai metsitetään.

Plussat ja miinukset
+ Kotimainen ja työllistävä
+ Hyvä polttoaine poltettaessa yhdessä puun kanssa
– Turvetuotantoalueiden ja soiden ojituksen ympäristövaikutukset
– Hiilidioksidipäästöt

IMG_2753Turvetuotantoalue ja luonnonsuojelualue rinnakkain Ilomantsissa. Vasemmalla on turpeen tuotantoalueen pintavalutuskenttä, sorsat uivat alueen ympärysojassa ja oikealla avautuu Puohtiinsuon soidensuojelualue.

Paavon Blogi

July 04, 2017
Lämmin kesätervehdys! Olen Paavo, 26-vuotias junantuoma espoolainen (kotoisin Jämsästä) viidennen vuoden energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Omat opintoni ovat tällä hetkellä siinä pisteessä, että periaatteessa vain diplomityö on jäljellä ennen valmistumista. Opintojen ja työnteon vastapainona pyrin urheilemaan monipuolisesti: kesäisin tulee pyöräiltyä maastossa ja maantiellä sekä pelailtua erinäisiä ulkopallopelejä. Syksystä kevääseen käyn pelaamassa jääkiekkoa ja salibandya kerran viikossa. Lukiossa minulla oli ajatus, että lähtisin opiskelemaan konetekniikkaa, sillä koneet ja laitteet ovat olleet aina mielenkiinnon kohteena. Isoveljeni kuitenkin opiskeliLue lisää...

Laurin Blogi

June 26, 2017
Olen Lauri Kare, 24-vuotias helsinkiläinen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Ensi syksynä alkaa viides vuoteni näiden opintojen parissa. Arjen puurtamista tasapainotan opiskelijajärjestöjen toimintaan osallistumalla sekä esimerkiksi pelaamalla sulkapalloa ja käymällä salilla. Opiskelijaetujen ansiosta urheiluharrastukset eivät syö liian suurta lovea lompakkoon. Energiatekniikan tunsin omaksi alakseni jo lukiossa. Energia-ala on jatkuvassa murroksessa ja maailmanparantamisen ohella voisi ehkä tehdä hieman rahaakin. Energiaopintoja olen täydentänyt tuotantotalouden sivuaineella. Tämä on erittäin hyvä vaihtoehto niille, jotka kokevat ”kauppiksen” tai ”tutan” kiinnostaviksi, mutta haluaisivatLue lisää...
Hei! Nimeni on Noora ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen kotoisin Vantaalta, jossa kävin peruskoulun sekä lukion. Olen jo peruskoulusta asti ollut kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä. Energia-ala ja sen vaikutusmahdollisuudet houkuttelivat minua, joten päädyin hakemaan Aalto-yliopistoon energia- ja ympäristötekniikan linjalle, päämääränäni osallistua energiatekniikan kautta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Pääsin opintojeni alettua jo ensimmäisenä kesänä oman alan kesätöihin, kun sain paikan Heleniltä Salmisaaren voimalaitoksella koneasentajaharjoittelijana. Opin paljon voimalaitoksen toiminnasta sekä käytännön kunnossapitotöistä. SeuraavanaLue lisää...
Page 2 of 71234567