Turve

IMG_5405 (3)Palaturvekenttä (kuva Mari Orpana 2014)

Takuulla kotimaista energiaa saadaan turpeesta; soidemme raaka-aineesta, jota myös kauneustuotteissa käytetään.

Esiintymät ja saatavuus
Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuoden aikana. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) määrittelee turpeen omaksi luokakseen fossiilisten ja uusiutuvan biomassan väliin. EU:n uusiutuvan energian direktiivi ei luokittele turvetta uusiutuvaksi, mutta ei myöskään fossiiliseksi. Myös Suomessa turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Maailmalla on runsaasti suoalueita, ja niitä hyödynnetään maa- ja metsätaloudessa. Energiaturpeen käyttö on merkittävää Suomen lisäksi lähinnä Irlannissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Maailmanlaajuisesti turvetta käytetään enemmän kasvualustana ja kuivikkeena.

Näin Suomessa
Suomen maapinta-alasta kolmannes, eli yli 9 miljoonaa hehtaaria, on turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Sitä ryhdyttiin hyödyntämään laajasti vasta 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa. Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti turpeen käyttö säilytetään nykyisellä tasolla.

Tekniikka
Turve kerätään raivatulta ja ojitetulta suolta kesäisin irrottamalla ohut turvekerros auringon kuivattavaksi. Kuivunut turve kasataan aumoihin. Turvetta poltetaan yleensä seospolttoaineena puun kanssa.

Hinta
Turpeen keräämiseen ja polttoon on Suomessa kehitetty moderneja tekniikoita, joiden ansiosta se on kannattava polttoaine sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Ympäristövaikutukset
Turpeessa on vähemmän rikkiä kuin kivihiilessä ja öljyssä. Hiukkaspäästöjä poistetaan suodattimilla, ja typenoksideja polttotekniikalla. Turvetta poltettaessa syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Soiden ojitus aiheuttaa päästöjä lähivesistöihin ja turvetuotantoalueen perustaminen muuttaa paikallisesti suoluontoa. Valumavesien vaikutuksia vähennetään vesiensuojelurakenteilla. Käytön jälkeen tuotantoalueet palautetaan luonnontilaan, otetaan viljelykäyttöön tai metsitetään.

Plussat ja miinukset
+ Kotimainen ja työllistävä
+ Hyvä polttoaine poltettaessa yhdessä puun kanssa
– Turvetuotantoalueiden ja soiden ojituksen ympäristövaikutukset
– Hiilidioksidipäästöt

IMG_2753Turvetuotantoalue ja luonnonsuojelualue rinnakkain Ilomantsissa. Vasemmalla on turpeen tuotantoalueen pintavalutuskenttä, sorsat uivat alueen ympärysojassa ja oikealla avautuu Puohtiinsuon soidensuojelualue.

Opinnot yliopistossa ovat paljon muutakin kuin sitä itseään. Tenttejä, harjoitustöitä, luentoja ja itsenäistä lukemista riittää, mutta siinä rinnalla on halukkaille paljon muutakin aktiviteettia. Ja hyvä niin – pelkät opinnot tekisivät opiskelusta puurtamista. Opiskelijatoiminta opettaa, ja saattaa antaa jopa elinikäisiä ystäviä. Kilta eli ainejärjestö oli minulle kuin toinen koti. Lappeenrannassa energiatekniikan opiskelijoiden kilta on nimeltään Armatuuri. Kiltahuone on paikka, jonne mennään luentojen välillä ja juodaan kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja kerrotaan harvinaisen huonoja juttuja. Kiltahuoneella voi myösLue lisää...

Teekkari kesätöissä

June 12, 2017
En paljon valehtele, jos väitän, että lähes kaikki energiatekniikan opiskelijat tekevät alansa töitä jo opintojen aikana. Useampi viettää vähintään yhden kesän haalarihommissa tehtaassa. Kesätyö on hieno mahdollisuus monessa mielessä – työkokemuksen vuoksi, mutta se tukee myös opintoja. Omat ensimmäiset työkokemukseni opiskeluajalta eivät olleet energia-alalta: tein puolustusvoimille tietokantaa, ruotsi-suomikäännöksiä, puhelinhaastatteluita ja avustin apteekissa. Itselleni opintojen ohessa työskentely oli hyödyllistä ja tasapainotti. Varsinaisiin oman alan töihin päädyin ”vasta” neljäntenä opiskeluvuotenani. Aloitin säteilysuojelussa Fortumilla Loviisan ydinvoimalaitoksella. Viihdyin FortumillaLue lisää...

Ilpon Blogi

June 12, 2017
Nimeni on Ilpo Petäjä ja olen 21-vuotias Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen suorittanut toisen lukuvuoden ja olen menossa kolmannelle vuodelle. Kandidaatin työni aion suorittaa ensi keväänä ja sen jälkeen jatkan opintojani maisterivaiheessa energiatekniikan parissa. Olen koko ikäni asunut Espoossa, joskin muutin omilleni Otaniemeen yli vuosi sitten 20-vuotiaana. Peruskoulun ja lukion sain suoritettua kohtalaisen hyvällä menestyksellä ja matemaattiset aineet ovat aina kiinnostaneet minua. Minulle oli siten luontevaa jatkaa opintoja teknillisellä alalla yliopistossa. Vapaa-ajallani tykkään urheillaLue lisää...
Page 3 of 71234567