Turve

IMG_5405 (3)Palaturvekenttä (kuva Mari Orpana 2014)

Takuulla kotimaista energiaa saadaan turpeesta; soidemme raaka-aineesta, jota myös kauneustuotteissa käytetään.

Esiintymät ja saatavuus
Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuoden aikana. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) määrittelee turpeen omaksi luokakseen fossiilisten ja uusiutuvan biomassan väliin. EU:n uusiutuvan energian direktiivi ei luokittele turvetta uusiutuvaksi, mutta ei myöskään fossiiliseksi. Myös Suomessa turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Maailmalla on runsaasti suoalueita, ja niitä hyödynnetään maa- ja metsätaloudessa. Energiaturpeen käyttö on merkittävää Suomen lisäksi lähinnä Irlannissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Maailmanlaajuisesti turvetta käytetään enemmän kasvualustana ja kuivikkeena.

Näin Suomessa
Suomen maapinta-alasta kolmannes, eli yli 9 miljoonaa hehtaaria, on turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Sitä ryhdyttiin hyödyntämään laajasti vasta 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa. Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti turpeen käyttö säilytetään nykyisellä tasolla.

Tekniikka
Turve kerätään raivatulta ja ojitetulta suolta kesäisin irrottamalla ohut turvekerros auringon kuivattavaksi. Kuivunut turve kasataan aumoihin. Turvetta poltetaan yleensä seospolttoaineena puun kanssa.

Hinta
Turpeen keräämiseen ja polttoon on Suomessa kehitetty moderneja tekniikoita, joiden ansiosta se on kannattava polttoaine sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Ympäristövaikutukset
Turpeessa on vähemmän rikkiä kuin kivihiilessä ja öljyssä. Hiukkaspäästöjä poistetaan suodattimilla, ja typenoksideja polttotekniikalla. Turvetta poltettaessa syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Soiden ojitus aiheuttaa päästöjä lähivesistöihin ja turvetuotantoalueen perustaminen muuttaa paikallisesti suoluontoa. Valumavesien vaikutuksia vähennetään vesiensuojelurakenteilla. Käytön jälkeen tuotantoalueet palautetaan luonnontilaan, otetaan viljelykäyttöön tai metsitetään.

Plussat ja miinukset
+ Kotimainen ja työllistävä
+ Hyvä polttoaine poltettaessa yhdessä puun kanssa
– Turvetuotantoalueiden ja soiden ojituksen ympäristövaikutukset
– Hiilidioksidipäästöt

IMG_2753Turvetuotantoalue ja luonnonsuojelualue rinnakkain Ilomantsissa. Vasemmalla on turpeen tuotantoalueen pintavalutuskenttä, sorsat uivat alueen ympärysojassa ja oikealla avautuu Puohtiinsuon soidensuojelualue.

Rasmuksen Blogi

May 30, 2017
Moikka! Olen Rasmus, 24-vuotias Aalto-yliopiston opiskelija kotoisin Helsingistä. Minulla on takana nyt viisi vuotta energiatekniikan opintoja. Viime aikoina arkipäiväni ovat sujuneet pääosin koulun ja työpaikan väliä pyörällä suhaten. Nyt aloitin juuri kokopäiväisenä työntekijänä diplomityön tekemisen. Energiatekniikka on varmasti tulevaisuuden ala, sillä suurin osa maapallon energiantuotantokapasiteetista on pakko pistää uusiksi muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana. Syynä minulla hakeutua energia-alalle olikin pääosin juuri ilmastonmuutos ja sen ehkäiseminen, energiantuotanto kun aiheuttaa suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä. Sivuaineena minulla on tietotekniikka. OlenLue lisää...

Idan Blogi

May 22, 2017
Olen Ida Tasa, kolmannen vuoden energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Energia-ala tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia työllistyä ja omia kiinnostuksen kohteita voi päästä tutkimaan työelämään jo opintojen alkuvaiheessa. Lukion lähestyessä loppuaan, oli aika miettiä jatko-opintojen tarkempaa suuntausta. Olin lukenut matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa pitkänä, joten halusin kovasti päästä hyödyntämään näissä aineissa opittuja taitoja mielenkiintoisessa ympäristössä. Tämä, yhdessä valoisien työllisyysnäkymien kanssa ohjasi minut kuin itsestään energia- ja ympäristötekniikan opintoihin, jotka ovat vieneet täysin mukanaan! Omiin kurssivalintoihin pystyy vaikuttamaan paljon jaLue lisää...

Sivin Blogi

May 14, 2017
Hei kaikki! Olen Sivi, neljännen vuoden opiskelija Aalto-yliopistosta ja kotoisin Helsingistä. Lukion aikana vietin vaihtovuoden Australiassa ja ensimmäisen yliopistovuoteni opiskelin Moskovassa. Päätin kuitenkin palata takaisin Suomeen ja Aalto-yliopistossa mielenkiintoiselta vaikutti erityisesti energia- ja ympäristötekniikka.  Kansainvälisyys on ollut minulle tärkeää ja tulevaisuudessa ura ulkomailla kiinnostaa. Parhaimpia muistoja opinnoistani ovat olleet yritysvierailut eli excursiot. Niiden kautta saa kosketuksen työelämään ja ne tuovat paljon tärkeää lisätietoa alan käytännöistä ja työympäristöistä. Luennoilla opitut asiat konkretisoituvat excursioilla ja tämän jälkeenLue lisää...
Page 4 of 71234567