Turve

IMG_5405 (3)Palaturvekenttä (kuva Mari Orpana 2014)

Takuulla kotimaista energiaa saadaan turpeesta; soidemme raaka-aineesta, jota myös kauneustuotteissa käytetään.

Esiintymät ja saatavuus
Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuoden aikana. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) määrittelee turpeen omaksi luokakseen fossiilisten ja uusiutuvan biomassan väliin. EU:n uusiutuvan energian direktiivi ei luokittele turvetta uusiutuvaksi, mutta ei myöskään fossiiliseksi. Myös Suomessa turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Maailmalla on runsaasti suoalueita, ja niitä hyödynnetään maa- ja metsätaloudessa. Energiaturpeen käyttö on merkittävää Suomen lisäksi lähinnä Irlannissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Maailmanlaajuisesti turvetta käytetään enemmän kasvualustana ja kuivikkeena.

Näin Suomessa
Suomen maapinta-alasta kolmannes, eli yli 9 miljoonaa hehtaaria, on turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Sitä ryhdyttiin hyödyntämään laajasti vasta 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa. Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti turpeen käyttö säilytetään nykyisellä tasolla.

Tekniikka
Turve kerätään raivatulta ja ojitetulta suolta kesäisin irrottamalla ohut turvekerros auringon kuivattavaksi. Kuivunut turve kasataan aumoihin. Turvetta poltetaan yleensä seospolttoaineena puun kanssa.

Hinta
Turpeen keräämiseen ja polttoon on Suomessa kehitetty moderneja tekniikoita, joiden ansiosta se on kannattava polttoaine sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Ympäristövaikutukset
Turpeessa on vähemmän rikkiä kuin kivihiilessä ja öljyssä. Hiukkaspäästöjä poistetaan suodattimilla, ja typenoksideja polttotekniikalla. Turvetta poltettaessa syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Soiden ojitus aiheuttaa päästöjä lähivesistöihin ja turvetuotantoalueen perustaminen muuttaa paikallisesti suoluontoa. Valumavesien vaikutuksia vähennetään vesiensuojelurakenteilla. Käytön jälkeen tuotantoalueet palautetaan luonnontilaan, otetaan viljelykäyttöön tai metsitetään.

Plussat ja miinukset
+ Kotimainen ja työllistävä
+ Hyvä polttoaine poltettaessa yhdessä puun kanssa
– Turvetuotantoalueiden ja soiden ojituksen ympäristövaikutukset
– Hiilidioksidipäästöt

IMG_2753Turvetuotantoalue ja luonnonsuojelualue rinnakkain Ilomantsissa. Vasemmalla on turpeen tuotantoalueen pintavalutuskenttä, sorsat uivat alueen ympärysojassa ja oikealla avautuu Puohtiinsuon soidensuojelualue.

Jukan blogi

May 07, 2017
Moi kaikki! Mun nimi on Jukka Kopra ja olen viidennen vuoden opiskelija Aalto yliopistossa. Koulu alkaakin olla enää viimeistä rutistusta, eli diplomityötä, vaille valmis. Olen alunperin Helsingistä, mutta muutin Otaniemeen kampukselle lähelle koulua ja kavereita. Harrastuksiini kuuluu muun muassa tennistä ja kiipeilyä, joita pystyy täällä opiskelijajärjestöjen kautta harrastamaan helposti ja edullisesti. Idea energiatekniikkaan lähti lukioaikoina kun selasin eri alojen opinto-oppaita Päässä pyöri ajatuksia oikiksesta ja valtsikasta, mutta tekniikan alat veivät mukanaan. Kun avointen ovien päivänäLue lisää...

Andrejn Blogi

April 21, 2017
Energiset tervehdykset, Olen Andrej, 21-vuotias tekniikan ylioppilas. Opiskelen kolmatta vuotta energia- ja ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Toisaalta, aivan lähiaikoina voinen kutsua itseäni tekniikan kandidaatiksi, sillä koko kevään ajan olen puurtanut kandidaatintyöni ääressä. Ajattelinkin seuraavaksi kertoa enemmän kandidaatiksi valmistumisesta. Teknillisessä korkeakoulussa kandidaatintyö tehdään tyypillisesti kolmannen vuoden lopulla, mikäli opinnot edistyvät aikataulussa. Kandidaatintyötä voisikin kutsua kandidaatin opintojen huipentumaksi, sillä kaikki se mitä tähän mennessä on opiskeltu, kulminoituu henkilökohtaiseen tieteelliseen julkaisuun. Yläasteella ja lukiossa luonnontieteet, kuten matematiikka ja fysiikka,Lue lisää...

Santerin blogi

April 14, 2017
Lämpimät tervehdykset,   Olen Santeri, 23-vuotias espoolainen nuori. Opiskelen neljättä vuotta energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa, Otaniemessä. Harrastuksenani valmennan 12-13 –vuotiaita jääkiekkojunioreita. Yläasteen lopussa tiesin vain, että haluaisin opiskella lisää erilaisia asioita. Siksi valitsin lukion. Yläasteella pidin matematiikasta, mutta fysiikka ja kemia eivät antaneet erityisiä onnistumisen tunteita. Siitä huolimatta päätin antaa tsäänssille mahdollisuuden ja valitsin lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan. Vasta lukioikäisenä aloin hahmottamaan, että energiatekniikka ja voimalaitokset voisivat olla minun juttuni. Koska lukionkaan jälkeen en vielä tarkalleenLue lisää...
Page 5 of 71234567