Turve

IMG_5405 (3)Palaturvekenttä (kuva Mari Orpana 2014)

Takuulla kotimaista energiaa saadaan turpeesta; soidemme raaka-aineesta, jota myös kauneustuotteissa käytetään.

Esiintymät ja saatavuus
Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuoden aikana. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) määrittelee turpeen omaksi luokakseen fossiilisten ja uusiutuvan biomassan väliin. EU:n uusiutuvan energian direktiivi ei luokittele turvetta uusiutuvaksi, mutta ei myöskään fossiiliseksi. Myös Suomessa turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Maailmalla on runsaasti suoalueita, ja niitä hyödynnetään maa- ja metsätaloudessa. Energiaturpeen käyttö on merkittävää Suomen lisäksi lähinnä Irlannissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Maailmanlaajuisesti turvetta käytetään enemmän kasvualustana ja kuivikkeena.

Näin Suomessa
Suomen maapinta-alasta kolmannes, eli yli 9 miljoonaa hehtaaria, on turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Sitä ryhdyttiin hyödyntämään laajasti vasta 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaa. Kansallisen ilmastostrategian mukaisesti turpeen käyttö säilytetään nykyisellä tasolla.

Tekniikka
Turve kerätään raivatulta ja ojitetulta suolta kesäisin irrottamalla ohut turvekerros auringon kuivattavaksi. Kuivunut turve kasataan aumoihin. Turvetta poltetaan yleensä seospolttoaineena puun kanssa.

Hinta
Turpeen keräämiseen ja polttoon on Suomessa kehitetty moderneja tekniikoita, joiden ansiosta se on kannattava polttoaine sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Ympäristövaikutukset
Turpeessa on vähemmän rikkiä kuin kivihiilessä ja öljyssä. Hiukkaspäästöjä poistetaan suodattimilla, ja typenoksideja polttotekniikalla. Turvetta poltettaessa syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Soiden ojitus aiheuttaa päästöjä lähivesistöihin ja turvetuotantoalueen perustaminen muuttaa paikallisesti suoluontoa. Valumavesien vaikutuksia vähennetään vesiensuojelurakenteilla. Käytön jälkeen tuotantoalueet palautetaan luonnontilaan, otetaan viljelykäyttöön tai metsitetään.

Plussat ja miinukset
+ Kotimainen ja työllistävä
+ Hyvä polttoaine poltettaessa yhdessä puun kanssa
– Turvetuotantoalueiden ja soiden ojituksen ympäristövaikutukset
– Hiilidioksidipäästöt

IMG_2753Turvetuotantoalue ja luonnonsuojelualue rinnakkain Ilomantsissa. Vasemmalla on turpeen tuotantoalueen pintavalutuskenttä, sorsat uivat alueen ympärysojassa ja oikealla avautuu Puohtiinsuon soidensuojelualue.

Romin blogi

April 06, 2017
Olen Romi Tolonen, 24-vuotias 4. vuoden energiatekniikan maisteriopiskelija. Olen kotoisin Vantaalta, ja kävin yläasteen Vantaan kansainvälisessä koulussa ja lukion Vaskivuoren lukiossa. Kirjoitin luonnontieteet (pitkä matematiikka, kemia, fysiikka) sekä kielet (äidinkieli, englanti, ruotsi). Lukion jälkeen pohdin läpi yliopistot lääkiksestä, kauppatieteelliseen sekä oikeustieteelliseen. Välivuoden jälkeen hain Helsingin yliopistolle lukemaan matikkaa sekä Aaltoon lukemaan energia- ja ympäristötekniikkaa. Hyvän yo-todistuksen takia pääsin molempiin ilman pääsykoetta. Aloitin opiskelun 2013 tietämättä sen kummemmin mitään energiatekniikasta. Valitsin linjan paljolti kiinnostavan nimen takia,Lue lisää...
Kuusi ja puoli vuotta tähän meni, kun pääsin aloittamaan diplomityön eli opintojeni lopputyön tekemisen. Kun aloitin opintoni, mun piti valmistua enintään viiteen vuoteen. Suorittaa vain tutkinto, mutta toisin kävi. Dippapaikka löytyi lopulta yllättävän helposti: taisin laittaa työhakemuksen kolmeen paikkaan, kävin kolmessa haastattelussa ja viimeinen paikka sitten lopulta nappasi. Pääsin UPM:lle työskentelemään biomassan laadunmittauksen parissa, ja vieläpä Skotlantiin – ulkomaille siis. Nyt työskentelyä on takana Skotlannissa kaksi kuukautta. Tämä on upea paikka! Skotit ovat älyttömän mukavia,Lue lisää...
Terve, olen Elli 26-vuotias energiateekkari ja viittä vaille valmis diplomi-insinööri. Kirjoitan energiamaailmaan blogia energia-alan opiskeluista ja opiskelijan arjesta. Tällä hetkellä kirjoittelen Skotlannista, tarkemmin sanoen Ayrshiresta, jossa teen diplomityötä UPM:n Caledonian paperitehtaalla. Huomio yksi energia-alalla pääsee halutessaan töihin myös ulkomaille. Nyt kuitenkin historiaa, kuinka ajauduin energia-alalle. Minulle oli jo aikaisin selvää, että haluan opiskella energiatekniikkaa. Yläasteella huomasin, että minua kiinnostaa ydinvoima ja siten myös energiatekniikka. Lukion jälkeen energia oli edelleen ehdoton ykkönen, mutta myös kauppatieteet kiinnostivat.Lue lisää...
Page 6 of 71234567