Aurinkovoima

aurinkovoima

Kaikki energiamme on lähtöisin auringosta. Kuitenkin itse aurinkovoiman tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan vielä paljon kehitystyötä.

Esiintymät ja saatavuus
Kaikki energiamme on lähtöisin auringosta. Kuitenkin itse aurinkovoiman tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan vielä paljon kehitystyötä. Esimerkiksi EU-mailla on ohjelmat uusiutuvien energialähteiden, muun muassa aurinkovoiman hyödyntämiseksi. Aurinkoenergiaa saadaan talteen myös maa-, meri- ja järvilämpönä. Aurinkosähkö soveltuu toistaiseksi parhaiten sellaisiin kohteisiin, jotka ovat sähköverkkojen ulottumattomissa. Kehitysmaissa aurinkosähköllä on tehty kyläsähköistyksien lisäksi kastelu- ja juomavesijärjestelmiä.

Näin Suomessa
Suomessa aurinkosähköä hyödynnetään eniten kesämökeissä. Myös muun muassa toimistorakennuksien katoille ja kerrostalojen julkisivuille on asennettu aurinkopaneeleita lähinnä kokeilumielessä. Uusia käyttökohteita löydetään jatkuvasti, esimerkkinä lentoestevalot. Suomessa saadaan aurinkosäteilystä vuodessa energiaa noin 1 000 kWh/m2.

Tekniikka
Aurinkolämmitysjärjestelmän keskeinen osa on aurinkokeräin, joka muuntaa siihen osuneen säteilyn lämmöksi ja siirtää sen käyttöön lämmönsiirtonesteen avulla. Sähköä tuottavissa järjestelmissä aurinkokennot muuttavat säteilyn sähköksi irrottamalla elektroneja tasavirraksi. Aurinkopaneelien keräämä sähköenergia varastoidaan akkuihin tai syötetään sähköverkkoon. Aurinkopaneeli on rakennettu maaperän hiekasta saatavasta pii-alkuaineesta.

Hinta
Toistaiseksi kallista, mutta syrjäseutujen kesämökeille se tulee usein edullisemmaksi kuin sähköverkkoon liittyminen.

Plussat ja miinukset
+ Päästötön, ehtymätön energianlähde
+ Täydentää muita energiamuotoja
– Aurinkokennojen materiaalina käytettävä pii on kallista
– Suuret ajalliset vaihtelut tuotannossa

Hei! Nimeni on Noora ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen kotoisin Vantaalta, jossa kävin peruskoulun sekä lukion. Olen jo peruskoulusta asti ollut kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä. Energia-ala ja sen vaikutusmahdollisuudet houkuttelivat minua, joten päädyin hakemaan Aalto-yliopistoon energia- ja ympäristötekniikan linjalle, päämääränäni osallistua energiatekniikan kautta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Pääsin opintojeni alettua jo ensimmäisenä kesänä oman alan kesätöihin, kun sain paikan Heleniltä Salmisaaren voimalaitoksella koneasentajaharjoittelijana. Opin paljon voimalaitoksen toiminnasta sekä käytännön kunnossapitotöistä. SeuraavanaLue lisää...
Opinnot yliopistossa ovat paljon muutakin kuin sitä itseään. Tenttejä, harjoitustöitä, luentoja ja itsenäistä lukemista riittää, mutta siinä rinnalla on halukkaille paljon muutakin aktiviteettia. Ja hyvä niin – pelkät opinnot tekisivät opiskelusta puurtamista. Opiskelijatoiminta opettaa, ja saattaa antaa jopa elinikäisiä ystäviä. Kilta eli ainejärjestö oli minulle kuin toinen koti. Lappeenrannassa energiatekniikan opiskelijoiden kilta on nimeltään Armatuuri. Kiltahuone on paikka, jonne mennään luentojen välillä ja juodaan kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja kerrotaan harvinaisen huonoja juttuja. Kiltahuoneella voi myösLue lisää...

Teekkari kesätöissä

June 12, 2017
En paljon valehtele, jos väitän, että lähes kaikki energiatekniikan opiskelijat tekevät alansa töitä jo opintojen aikana. Useampi viettää vähintään yhden kesän haalarihommissa tehtaassa. Kesätyö on hieno mahdollisuus monessa mielessä – työkokemuksen vuoksi, mutta se tukee myös opintoja. Omat ensimmäiset työkokemukseni opiskeluajalta eivät olleet energia-alalta: tein puolustusvoimille tietokantaa, ruotsi-suomikäännöksiä, puhelinhaastatteluita ja avustin apteekissa. Itselleni opintojen ohessa työskentely oli hyödyllistä ja tasapainotti. Varsinaisiin oman alan töihin päädyin ”vasta” neljäntenä opiskeluvuotenani. Aloitin säteilysuojelussa Fortumilla Loviisan ydinvoimalaitoksella. Viihdyin FortumillaLue lisää...
Page 1 of 6123456