Biopolttoaineet

biopolttoaineet

Biopolttoaineita ovat eloperäiset ainekset, kuten puu, turve, hakkuujätettä sekä sokeria ja tärkkelystä sisältävät kasvit.

Biopolttoaineiksi kutsutaan eloperäisiä aineksia, kuten puuta, turvetta, hakkuujätettä sekä sokeria ja tärkkelystä sisältäviä kasveja. Myös kotitalousjätteet, eläinten lanta, ruoho, oljet ja vesikasvit ovat biopolttoaineita, samoin metsäteollisuuden jäteliemet. Metsäteollisuus tuottaa itse valtaosan tarvitsemastaan sähköstä ja lämmöstä puun jätteistä ja jäteliemistä. Biopolttoaineiden osuus sähköntuotannossa on 18 prosenttia.

Biopolttoaine on oivallinen hiilidioksiditasapainon ylläpitäjä. Kasvaessaan se sitoo itseensä ilmakehän hiilidioksidia sen määrän, minkä palaessaan vapauttaa takaisin luontoon. Turvetta lukuun ottamatta biopolttoaineista ei myöskään synny rikkidioksidia, ainoastaan typen oksideja ja hiukkaspäästöjä.

PUU
Puu lienee vanhimpia ihmisen tuntemia- ja käyttämiä lämpöenergian lähteitä sitten tulen keksimisen.

Esiintymät ja saatavuus
Puuta on hyödynnetty laajalti maissa, joilla on metsäteollisuutta. Sivutuotepuu voi olla mustalipeää, purua, kuorta tai pölyä. Energiakasveja, kuten ruokohelpiä, kasvatetaan pelloilla energiakäyttöön.

Näin Suomessa
Puun osuus kokonaisenergiasta on viidennes, mikä on maailman teollisuusmaiden huippua. Puu on korvannut öljyä pienissä lämpölaitoksissa. 1990-luvulta lähtien sitä on poltettu turpeen rinnalla suurissa voimalaitoksissa. Puu on enimmäkseen teollisuuden sivutuotepuuta. Myös metsähakkuiden kannot, juurakot ja latvat hyödynnetään energiaksi. Teollisuudelta yli jäävästä purusta ja hakkeesta puristetaan pellettejä. EU:n ja Suomen tavoitteena on lisätä edelleen puuperäisten polttoaineiden käyttöä.

Tekniikka
Puuta poltetaan turpeen rinnalla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Puupellettien käyttö on yleistynyt pienkattiloissa.

Hinta
Teollisuuden sivutuotepuu on edullista. Metsähakkeen kannattavuus on parantunut menetelmien kehittyessä ja kysynnän kasvaessa. Puun lisäkäyttö on edellyttänyt investointeja turvevoimalaitoksiin.

Ympäristövaikutukset
Puusta ei synny rikkipäästöjä eikä paljon typpipäästöjä. Puun poltto ei nopeuta kasvihuoneilmiötä. Haittana ovat hiukkaspäästöt, joita vähennetään suodattimilla. Pienpoltossa syntyy hiilivetypäästöjä.

Plussat ja miinukset
+ Kasvihuonekaasujen osalta neutraali polttoaine
+ Kotimainen ja työllistävä
– Kaasutusteknologian kehitys kesken
– Hiukkaspäästöt

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...

Paavon Blogi

July 04, 2017
Lämmin kesätervehdys! Olen Paavo, 26-vuotias junantuoma espoolainen (kotoisin Jämsästä) viidennen vuoden energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Omat opintoni ovat tällä hetkellä siinä pisteessä, että periaatteessa vain diplomityö on jäljellä ennen valmistumista. Opintojen ja työnteon vastapainona pyrin urheilemaan monipuolisesti: kesäisin tulee pyöräiltyä maastossa ja maantiellä sekä pelailtua erinäisiä ulkopallopelejä. Syksystä kevääseen käyn pelaamassa jääkiekkoa ja salibandya kerran viikossa. Lukiossa minulla oli ajatus, että lähtisin opiskelemaan konetekniikkaa, sillä koneet ja laitteet ovat olleet aina mielenkiinnon kohteena. Isoveljeni kuitenkin opiskeliLue lisää...
Page 1 of 71234567