Biopolttoaineet

biopolttoaineet

Biopolttoaineita ovat eloperäiset ainekset, kuten puu, turve, hakkuujätettä sekä sokeria ja tärkkelystä sisältävät kasvit.

Biopolttoaineiksi kutsutaan eloperäisiä aineksia, kuten puuta, turvetta, hakkuujätettä sekä sokeria ja tärkkelystä sisältäviä kasveja. Myös kotitalousjätteet, eläinten lanta, ruoho, oljet ja vesikasvit ovat biopolttoaineita, samoin metsäteollisuuden jäteliemet. Metsäteollisuus tuottaa itse valtaosan tarvitsemastaan sähköstä ja lämmöstä puun jätteistä ja jäteliemistä. Biopolttoaineiden osuus sähköntuotannossa on 18 prosenttia.

Biopolttoaine on oivallinen hiilidioksiditasapainon ylläpitäjä. Kasvaessaan se sitoo itseensä ilmakehän hiilidioksidia sen määrän, minkä palaessaan vapauttaa takaisin luontoon. Turvetta lukuun ottamatta biopolttoaineista ei myöskään synny rikkidioksidia, ainoastaan typen oksideja ja hiukkaspäästöjä.

PUU
Puu lienee vanhimpia ihmisen tuntemia- ja käyttämiä lämpöenergian lähteitä sitten tulen keksimisen.

Esiintymät ja saatavuus
Puuta on hyödynnetty laajalti maissa, joilla on metsäteollisuutta. Sivutuotepuu voi olla mustalipeää, purua, kuorta tai pölyä. Energiakasveja, kuten ruokohelpiä, kasvatetaan pelloilla energiakäyttöön.

Näin Suomessa
Puun osuus kokonaisenergiasta on viidennes, mikä on maailman teollisuusmaiden huippua. Puu on korvannut öljyä pienissä lämpölaitoksissa. 1990-luvulta lähtien sitä on poltettu turpeen rinnalla suurissa voimalaitoksissa. Puu on enimmäkseen teollisuuden sivutuotepuuta. Myös metsähakkuiden kannot, juurakot ja latvat hyödynnetään energiaksi. Teollisuudelta yli jäävästä purusta ja hakkeesta puristetaan pellettejä. EU:n ja Suomen tavoitteena on lisätä edelleen puuperäisten polttoaineiden käyttöä.

Tekniikka
Puuta poltetaan turpeen rinnalla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Puupellettien käyttö on yleistynyt pienkattiloissa.

Hinta
Teollisuuden sivutuotepuu on edullista. Metsähakkeen kannattavuus on parantunut menetelmien kehittyessä ja kysynnän kasvaessa. Puun lisäkäyttö on edellyttänyt investointeja turvevoimalaitoksiin.

Ympäristövaikutukset
Puusta ei synny rikkipäästöjä eikä paljon typpipäästöjä. Puun poltto ei nopeuta kasvihuoneilmiötä. Haittana ovat hiukkaspäästöt, joita vähennetään suodattimilla. Pienpoltossa syntyy hiilivetypäästöjä.

Plussat ja miinukset
+ Kasvihuonekaasujen osalta neutraali polttoaine
+ Kotimainen ja työllistävä
– Kaasutusteknologian kehitys kesken
– Hiukkaspäästöt

Opinnot yliopistossa ovat paljon muutakin kuin sitä itseään. Tenttejä, harjoitustöitä, luentoja ja itsenäistä lukemista riittää, mutta siinä rinnalla on halukkaille paljon muutakin aktiviteettia. Ja hyvä niin – pelkät opinnot tekisivät opiskelusta puurtamista. Opiskelijatoiminta opettaa, ja saattaa antaa jopa elinikäisiä ystäviä. Kilta eli ainejärjestö oli minulle kuin toinen koti. Lappeenrannassa energiatekniikan opiskelijoiden kilta on nimeltään Armatuuri. Kiltahuone on paikka, jonne mennään luentojen välillä ja juodaan kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja kerrotaan harvinaisen huonoja juttuja. Kiltahuoneella voi myösLue lisää...

Teekkari kesätöissä

June 12, 2017
En paljon valehtele, jos väitän, että lähes kaikki energiatekniikan opiskelijat tekevät alansa töitä jo opintojen aikana. Useampi viettää vähintään yhden kesän haalarihommissa tehtaassa. Kesätyö on hieno mahdollisuus monessa mielessä – työkokemuksen vuoksi, mutta se tukee myös opintoja. Omat ensimmäiset työkokemukseni opiskeluajalta eivät olleet energia-alalta: tein puolustusvoimille tietokantaa, ruotsi-suomikäännöksiä, puhelinhaastatteluita ja avustin apteekissa. Itselleni opintojen ohessa työskentely oli hyödyllistä ja tasapainotti. Varsinaisiin oman alan töihin päädyin ”vasta” neljäntenä opiskeluvuotenani. Aloitin säteilysuojelussa Fortumilla Loviisan ydinvoimalaitoksella. Viihdyin FortumillaLue lisää...

Ilpon Blogi

June 12, 2017
Nimeni on Ilpo Petäjä ja olen 21-vuotias Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen suorittanut toisen lukuvuoden ja olen menossa kolmannelle vuodelle. Kandidaatin työni aion suorittaa ensi keväänä ja sen jälkeen jatkan opintojani maisterivaiheessa energiatekniikan parissa. Olen koko ikäni asunut Espoossa, joskin muutin omilleni Otaniemeen yli vuosi sitten 20-vuotiaana. Peruskoulun ja lukion sain suoritettua kohtalaisen hyvällä menestyksellä ja matemaattiset aineet ovat aina kiinnostaneet minua. Minulle oli siten luontevaa jatkaa opintoja teknillisellä alalla yliopistossa. Vapaa-ajallani tykkään urheillaLue lisää...
Page 3 of 71234567