Biopolttoaineet

biopolttoaineet

Biopolttoaineita ovat eloperäiset ainekset, kuten puu, turve, hakkuujätettä sekä sokeria ja tärkkelystä sisältävät kasvit.

Biopolttoaineiksi kutsutaan eloperäisiä aineksia, kuten puuta, turvetta, hakkuujätettä sekä sokeria ja tärkkelystä sisältäviä kasveja. Myös kotitalousjätteet, eläinten lanta, ruoho, oljet ja vesikasvit ovat biopolttoaineita, samoin metsäteollisuuden jäteliemet. Metsäteollisuus tuottaa itse valtaosan tarvitsemastaan sähköstä ja lämmöstä puun jätteistä ja jäteliemistä. Biopolttoaineiden osuus sähköntuotannossa on 18 prosenttia.

Biopolttoaine on oivallinen hiilidioksiditasapainon ylläpitäjä. Kasvaessaan se sitoo itseensä ilmakehän hiilidioksidia sen määrän, minkä palaessaan vapauttaa takaisin luontoon. Turvetta lukuun ottamatta biopolttoaineista ei myöskään synny rikkidioksidia, ainoastaan typen oksideja ja hiukkaspäästöjä.

PUU
Puu lienee vanhimpia ihmisen tuntemia- ja käyttämiä lämpöenergian lähteitä sitten tulen keksimisen.

Esiintymät ja saatavuus
Puuta on hyödynnetty laajalti maissa, joilla on metsäteollisuutta. Sivutuotepuu voi olla mustalipeää, purua, kuorta tai pölyä. Energiakasveja, kuten ruokohelpiä, kasvatetaan pelloilla energiakäyttöön.

Näin Suomessa
Puun osuus kokonaisenergiasta on viidennes, mikä on maailman teollisuusmaiden huippua. Puu on korvannut öljyä pienissä lämpölaitoksissa. 1990-luvulta lähtien sitä on poltettu turpeen rinnalla suurissa voimalaitoksissa. Puu on enimmäkseen teollisuuden sivutuotepuuta. Myös metsähakkuiden kannot, juurakot ja latvat hyödynnetään energiaksi. Teollisuudelta yli jäävästä purusta ja hakkeesta puristetaan pellettejä. EU:n ja Suomen tavoitteena on lisätä edelleen puuperäisten polttoaineiden käyttöä.

Tekniikka
Puuta poltetaan turpeen rinnalla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Puupellettien käyttö on yleistynyt pienkattiloissa.

Hinta
Teollisuuden sivutuotepuu on edullista. Metsähakkeen kannattavuus on parantunut menetelmien kehittyessä ja kysynnän kasvaessa. Puun lisäkäyttö on edellyttänyt investointeja turvevoimalaitoksiin.

Ympäristövaikutukset
Puusta ei synny rikkipäästöjä eikä paljon typpipäästöjä. Puun poltto ei nopeuta kasvihuoneilmiötä. Haittana ovat hiukkaspäästöt, joita vähennetään suodattimilla. Pienpoltossa syntyy hiilivetypäästöjä.

Plussat ja miinukset
+ Kasvihuonekaasujen osalta neutraali polttoaine
+ Kotimainen ja työllistävä
– Kaasutusteknologian kehitys kesken
– Hiukkaspäästöt

Jukan blogi

May 07, 2017
Moi kaikki! Mun nimi on Jukka Kopra ja olen viidennen vuoden opiskelija Aalto yliopistossa. Koulu alkaakin olla enää viimeistä rutistusta, eli diplomityötä, vaille valmis. Olen alunperin Helsingistä, mutta muutin Otaniemeen kampukselle lähelle koulua ja kavereita. Harrastuksiini kuuluu muun muassa tennistä ja kiipeilyä, joita pystyy täällä opiskelijajärjestöjen kautta harrastamaan helposti ja edullisesti. Idea energiatekniikkaan lähti lukioaikoina kun selasin eri alojen opinto-oppaita Päässä pyöri ajatuksia oikiksesta ja valtsikasta, mutta tekniikan alat veivät mukanaan. Kun avointen ovien päivänäLue lisää...

Andrejn Blogi

April 21, 2017
Energiset tervehdykset, Olen Andrej, 21-vuotias tekniikan ylioppilas. Opiskelen kolmatta vuotta energia- ja ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa Otaniemessä. Toisaalta, aivan lähiaikoina voinen kutsua itseäni tekniikan kandidaatiksi, sillä koko kevään ajan olen puurtanut kandidaatintyöni ääressä. Ajattelinkin seuraavaksi kertoa enemmän kandidaatiksi valmistumisesta. Teknillisessä korkeakoulussa kandidaatintyö tehdään tyypillisesti kolmannen vuoden lopulla, mikäli opinnot edistyvät aikataulussa. Kandidaatintyötä voisikin kutsua kandidaatin opintojen huipentumaksi, sillä kaikki se mitä tähän mennessä on opiskeltu, kulminoituu henkilökohtaiseen tieteelliseen julkaisuun. Yläasteella ja lukiossa luonnontieteet, kuten matematiikka ja fysiikka,Lue lisää...

Santerin blogi

April 14, 2017
Lämpimät tervehdykset,   Olen Santeri, 23-vuotias espoolainen nuori. Opiskelen neljättä vuotta energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa, Otaniemessä. Harrastuksenani valmennan 12-13 –vuotiaita jääkiekkojunioreita. Yläasteen lopussa tiesin vain, että haluaisin opiskella lisää erilaisia asioita. Siksi valitsin lukion. Yläasteella pidin matematiikasta, mutta fysiikka ja kemia eivät antaneet erityisiä onnistumisen tunteita. Siitä huolimatta päätin antaa tsäänssille mahdollisuuden ja valitsin lukiossa pitkän matematiikan ja fysiikan. Vasta lukioikäisenä aloin hahmottamaan, että energiatekniikka ja voimalaitokset voisivat olla minun juttuni. Koska lukionkaan jälkeen en vielä tarkalleenLue lisää...
Page 5 of 71234567