Fuusio- ja matalaenergiaa?

Fuusioenergiaa, porakaivopeltoja ja matalaenergiataloja

Fuusioenergia
Fuusioenergiaa tutkitaan edelleen
Fuusioenergiasta on haettu ratkaisua ihmiskunnan energiaongelmiin jo puoli vuosisataa. Auringon ja muiden tähtien lämmöntuotantohan perustuu fuusioreaktioihin. Fuusioreaktiossa kaksi kevyttä atomiydintä yhdistyy yhdeksi raskaammaksi atomiksi, jolloin samalla vapautuu suuri määrä energiaa.

Fuusioenergia on turvallista ja saasteetonta, koska fuusiossa reaktion karkaaminen ja vaarallinen säteily ei ole mahdollista. Myös fuusioenergia lähdettä eli merivettä on riittämiin.

Fuusioreaktion edellytyksenä on polttoaineen erittäin korkea lämpötila. Merivedestä erotettu fuusioitava vety on kuumennettava 100 miljoonan celsiusasteen lämpötilaan. Ongelmana on tämän vetyplasman epävakaus. Fuusioenergian hyödyntäminen on kenties hieman lähempänä, sillä tekniikka tunnetaan jo vähän paremmin. Esimerkiksi suomalainen VTT on kehittänyt maailman suurimpaan fuusiokoelaitokseen Iso-Britanniaan uutta tekniikkaa.

Porakaivopeltoja ja matalaenergiataloja
Rakennusten lämmitykseen kuluu noin viidennes Suomessa käytettävästä energiasta. Kaupungeissa toimii energiatehokas kaukolämpöjärjestelmä. Haja-asutusalueilla talojen lämmitysjärjestelmät voivat perustua esimerkiksi puuhun, öljyyn tai sähköön. Maalämpöpumppujen avulla voidaan tehostaa sähkölämmitystä huomattavasti – sähkönkulutus pienenee pumpun ansiosta noin kolmanneksen.

Maalämpöpumppu hyödyntää maahan varastoitunutta auringon energiaa, joka otetaan talteen maahan kaivetusta vaakaputkistosta tai porakaivosta. Tulevaisuudessa voitaisiin rakentaa kokonaisia porakaivopeltoja, jolloin jopa suurkiinteistö tai kylä voi saada lämpönsä maan uumenista. Esimerkkejä on jo muun muassa Viitasaaren liikennemyymälästä, Vaasan asuntomessuilta ja norjalaisesta sairaalasta.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa taloista on niin sanottuja matalaenergiataloja, jotka kuluttavat korkeintaan puolet tavallisen talon tarvitsemasta energiasta. Energiaa säästyy muun muassa paremman eristyksen ja ilmastoinnin ansiosta. Matalaenergiatalot on myös rakennettu siten, ett ne hyödyntävät mahdollisimman paljon auringon lämmöstä.

Helsingissä jäteveden lämpöenergiasta tuotetaan talviaikaan lämpöpumppujen avulla kaukolämpöä kantakaupungin alueelle. Kesäkaudella lämpö- ja jäähdytyslaitos tuottaa pääasiassa kaukojäähdytystä. Laitos sijaitsee Katri Valan puiston alle louhitussa maanalaisessa tilassa.

  • Lataa Mistä virtaa? -esite ja tutustu tarkemmin, miten sähkö ja kaukolämpöä tehdään.

    Esitteestä löydät myös tietoa koulutuspoluista ja energia-alan ammateista.

    Lue Mistä virtaa? -esite (pdf)

  • Mistä sähkö tulee
    kotisi sähkölaitteisiin?

    Mistä sähkö oikein tulee?
    Miten se kulkeutuu kotisi pistorasiaan?
    Katso STEK:n, Sähköturvallisuuden
    Edistämiskeskus ry:n animaatio alta.

    Lue lisää