Vesivoima

vesivoima

Vedenpehmeää tietoa vesivoimasta! Pohjois-Suomessa tuotettavasta energiasta suurin osa tuotetaan vesivoimalla.

Kotimainen ja puhdas vesivoima on maamme tärkein uusiutuva energianlähde. Sillä tuotettiin 1950-luvulla lähes 90 prosenttia maamme sähköstä. Muun sähköntuotannon lisääntyessä vesivoiman osuus kokonaistuotannosta on vuosien mittaan vähentynyt. Nyt sillä tuotetaan viidennes sähköstä eli keskimäärin 12 miljardia kilowattituntia vuodessa. Vesivoiman merkitys on tätä huomattavasti suurempi, sillä se on tärkein niin sanotun säätöenergian lähde. Sen avulla voidaan nopeasti ja taloudellisesti täyttää sähkön kulutuksen hetkittäin voimakkaastikin vaihtelevat kulutushuiput.

Lähes kaksi kolmasosaa maamme vesivoimasta on otettu voimatalouden käyttöön ja pääosa rakentamattomista koskista on suojeltu lailla. Yli puolet Suomen vesivoimasta saadaan Kemi-, Oulu- ja Iijoesta.

Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää järvien säännöstelyä tai tekojärvien hyväksikäyttöä. Säännöstelyn avulla varastoidaan keväiset tulvavedet kuivia kausia varten. Samalla toteutuu tehokkaasti säännösteltyjen vesistöjen tulvasuojelu. Vesistöille ovat tyypillisiä suuret virtaamien vaihtelu, joita tasaavia luonnonjärviä on vähän.

Vesivoima on mielipidemittausten mukaan hyväksytyin energiantuotantomuoto. Vesivoiman haittavaikutukset ovat yleensä alueellisia ja yhteistoiminnalla vähennettävissä. Nykyaikaiseen vesistörakentamiseen kuuluu tarkoin suunniteltu vesistön monikäyttö. Voimayhtiöt tekevät sekä velvoitteisiin perustuen että vapaaehtoisesti paljon rakennettujen vesistöjen virkistyskäytön hyväksi. Kalakantoja hoidetaan istuttamalla suuret määrät eri kalalajeja merialueille, järviin ja jokiin. Näin on pystytty turvaamaan kalakantojen säilyminen luonnontilaa vastaavana.

Esiintymät ja saatavuus
Veden voima on osattu ottaa talteen kaikkialla maailmassa jo kauan. Monet vuoristoiset maat, kuten Norja, saavat kaiken sähköenergiansa vedestä. Vesivoima on erinomaista säätövoimaa: vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin. Sähkönkäytön nopeat muutokset hoidetaankin useimmiten vesivoimalla.

Näin Suomessa
Vesivoimaloiden suurimittainen rakennustyö alkoi sodan jälkeen, kun tarvittiin energiaa maan jälleenrakentamista ja teollisuutta varten. Koska Suomi on tasainen maa, vesivoimaloiden tehot ovat pieniä. Voimaloita on 200 eri puolilla maata, suurimmat sijaitsevat Pohjois- ja Kaakkois-Suomen joissa. Noin puolet veden virtaamasta on valjastettu sähkön tuotantoon. Vesivoiman lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä.

Tekniikka
Vesivoimalaitos muodostuu ylävesialtaan ja alavesipinnan välisistä veden tuloputkista, koneistoluukuista, turbiinista ja generaattorista. Vesi ohjataan ylhäältä pyörittämään turbiinia. Tulevan veden määrää voidaan säädellä säännöstelemällä veden määrää yläpuolisessa vesistössä. Jos vesistössä ei ole luonnostaan riittävästi järviä, voidaan veden varastointia varten rakentaa tekojärviä.

Hinta
Edullinen, energianlähde on ilmainen. Kustannukset syntyvät vesivoimalan rakentamisesta, mutta tekniikka on kestävää ja käyttöikä nousee jopa yli sataan vuoteen.

Ympäristövaikutukset
Päästöjä ei synny lainkaan. Tekojärvillä on maisemallisia ja ekosysteemivaikutuksia. Valjastetun vesistön kalakanta on istutettava uudelleen ja kaloille on rakennettava kalaportaita, jotta ne pääsevät uimaan patojen ohitse.

Plussat ja miinukset
+ Kotimainen, edullinen ja helposti säännösteltävä
+ Päästötön ja uusiutuva energianlähde
– Säännöstelyn ja tekojärvien haitat asukkaille ja ympäristölle
– Haitat kalakannalle

Kaaviokuva: http://www.energiaasuomessa.net/img/vesiv.swf

Ilkan blogi

August 23, 2017
Hei, Olen Ilkka, 24, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen alun perin kotoisin Vaasasta, ja valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2012 Vaasan Lyseon lukiosta. Vaasan suuren energiasektorin vaikutuksesta kiinnostuin jo nuorena energia-asioista, joten tiesin jo lukioon mentäessä opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa. Pääsinkin pääsykokeiden kautta opiskelemaan haluamaani alaa, energiatekniikkaa, Espoon Otaniemeen. Valmistuin tekniikan kandidaatiksi viime vuoden keväällä, tehden kandidaatintyöni rakennuksiin integroidun energiantuotannon ja -kulutuksen yhteensovittamisesta. Nyt opiskelen energiatekniikan maisteriohjelmassa, pääaineenani rakennusten energia- ja LVI-tekniikka. Valitsin pääaineen kandidaatintyön herättämän kiinnostuksen,Lue lisää...

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...
Page 1 of 71234567