Vesivoima

vesivoima

Vedenpehmeää tietoa vesivoimasta! Pohjois-Suomessa tuotettavasta energiasta suurin osa tuotetaan vesivoimalla.

Kotimainen ja puhdas vesivoima on maamme tärkein uusiutuva energianlähde. Sillä tuotettiin 1950-luvulla lähes 90 prosenttia maamme sähköstä. Muun sähköntuotannon lisääntyessä vesivoiman osuus kokonaistuotannosta on vuosien mittaan vähentynyt. Nyt sillä tuotetaan viidennes sähköstä eli keskimäärin 12 miljardia kilowattituntia vuodessa. Vesivoiman merkitys on tätä huomattavasti suurempi, sillä se on tärkein niin sanotun säätöenergian lähde. Sen avulla voidaan nopeasti ja taloudellisesti täyttää sähkön kulutuksen hetkittäin voimakkaastikin vaihtelevat kulutushuiput.

Lähes kaksi kolmasosaa maamme vesivoimasta on otettu voimatalouden käyttöön ja pääosa rakentamattomista koskista on suojeltu lailla. Yli puolet Suomen vesivoimasta saadaan Kemi-, Oulu- ja Iijoesta.

Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää järvien säännöstelyä tai tekojärvien hyväksikäyttöä. Säännöstelyn avulla varastoidaan keväiset tulvavedet kuivia kausia varten. Samalla toteutuu tehokkaasti säännösteltyjen vesistöjen tulvasuojelu. Vesistöille ovat tyypillisiä suuret virtaamien vaihtelu, joita tasaavia luonnonjärviä on vähän.

Vesivoima on mielipidemittausten mukaan hyväksytyin energiantuotantomuoto. Vesivoiman haittavaikutukset ovat yleensä alueellisia ja yhteistoiminnalla vähennettävissä. Nykyaikaiseen vesistörakentamiseen kuuluu tarkoin suunniteltu vesistön monikäyttö. Voimayhtiöt tekevät sekä velvoitteisiin perustuen että vapaaehtoisesti paljon rakennettujen vesistöjen virkistyskäytön hyväksi. Kalakantoja hoidetaan istuttamalla suuret määrät eri kalalajeja merialueille, järviin ja jokiin. Näin on pystytty turvaamaan kalakantojen säilyminen luonnontilaa vastaavana.

Esiintymät ja saatavuus
Veden voima on osattu ottaa talteen kaikkialla maailmassa jo kauan. Monet vuoristoiset maat, kuten Norja, saavat kaiken sähköenergiansa vedestä. Vesivoima on erinomaista säätövoimaa: vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin. Sähkönkäytön nopeat muutokset hoidetaankin useimmiten vesivoimalla.

Näin Suomessa
Vesivoimaloiden suurimittainen rakennustyö alkoi sodan jälkeen, kun tarvittiin energiaa maan jälleenrakentamista ja teollisuutta varten. Koska Suomi on tasainen maa, vesivoimaloiden tehot ovat pieniä. Voimaloita on 200 eri puolilla maata, suurimmat sijaitsevat Pohjois- ja Kaakkois-Suomen joissa. Noin puolet veden virtaamasta on valjastettu sähkön tuotantoon. Vesivoiman lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä.

Tekniikka
Vesivoimalaitos muodostuu ylävesialtaan ja alavesipinnan välisistä veden tuloputkista, koneistoluukuista, turbiinista ja generaattorista. Vesi ohjataan ylhäältä pyörittämään turbiinia. Tulevan veden määrää voidaan säädellä säännöstelemällä veden määrää yläpuolisessa vesistössä. Jos vesistössä ei ole luonnostaan riittävästi järviä, voidaan veden varastointia varten rakentaa tekojärviä.

Hinta
Edullinen, energianlähde on ilmainen. Kustannukset syntyvät vesivoimalan rakentamisesta, mutta tekniikka on kestävää ja käyttöikä nousee jopa yli sataan vuoteen.

Ympäristövaikutukset
Päästöjä ei synny lainkaan. Tekojärvillä on maisemallisia ja ekosysteemivaikutuksia. Valjastetun vesistön kalakanta on istutettava uudelleen ja kaloille on rakennettava kalaportaita, jotta ne pääsevät uimaan patojen ohitse.

Plussat ja miinukset
+ Kotimainen, edullinen ja helposti säännösteltävä
+ Päästötön ja uusiutuva energianlähde
– Säännöstelyn ja tekojärvien haitat asukkaille ja ympäristölle
– Haitat kalakannalle

Kaaviokuva: http://www.energiaasuomessa.net/img/vesiv.swf

Hei! Nimeni on Noora ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen kotoisin Vantaalta, jossa kävin peruskoulun sekä lukion. Olen jo peruskoulusta asti ollut kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä. Energia-ala ja sen vaikutusmahdollisuudet houkuttelivat minua, joten päädyin hakemaan Aalto-yliopistoon energia- ja ympäristötekniikan linjalle, päämääränäni osallistua energiatekniikan kautta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Pääsin opintojeni alettua jo ensimmäisenä kesänä oman alan kesätöihin, kun sain paikan Heleniltä Salmisaaren voimalaitoksella koneasentajaharjoittelijana. Opin paljon voimalaitoksen toiminnasta sekä käytännön kunnossapitotöistä. SeuraavanaLue lisää...
Opinnot yliopistossa ovat paljon muutakin kuin sitä itseään. Tenttejä, harjoitustöitä, luentoja ja itsenäistä lukemista riittää, mutta siinä rinnalla on halukkaille paljon muutakin aktiviteettia. Ja hyvä niin – pelkät opinnot tekisivät opiskelusta puurtamista. Opiskelijatoiminta opettaa, ja saattaa antaa jopa elinikäisiä ystäviä. Kilta eli ainejärjestö oli minulle kuin toinen koti. Lappeenrannassa energiatekniikan opiskelijoiden kilta on nimeltään Armatuuri. Kiltahuone on paikka, jonne mennään luentojen välillä ja juodaan kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja kerrotaan harvinaisen huonoja juttuja. Kiltahuoneella voi myösLue lisää...

Teekkari kesätöissä

June 12, 2017
En paljon valehtele, jos väitän, että lähes kaikki energiatekniikan opiskelijat tekevät alansa töitä jo opintojen aikana. Useampi viettää vähintään yhden kesän haalarihommissa tehtaassa. Kesätyö on hieno mahdollisuus monessa mielessä – työkokemuksen vuoksi, mutta se tukee myös opintoja. Omat ensimmäiset työkokemukseni opiskeluajalta eivät olleet energia-alalta: tein puolustusvoimille tietokantaa, ruotsi-suomikäännöksiä, puhelinhaastatteluita ja avustin apteekissa. Itselleni opintojen ohessa työskentely oli hyödyllistä ja tasapainotti. Varsinaisiin oman alan töihin päädyin ”vasta” neljäntenä opiskeluvuotenani. Aloitin säteilysuojelussa Fortumilla Loviisan ydinvoimalaitoksella. Viihdyin FortumillaLue lisää...
Page 1 of 6123456