Ydinvoima

ydinvoima

Molekyyli, atomi, neutroni, kvarkki… pieniä rakennuspalasia, joita toisistaan erottamalla syntyy myös energiaa.

Esiintymät ja saatavuus
Ydinreaktiossa käytetään uraania. Se on yleinen aine kaikkialla maaperässä ja vedessä. Uraanin on arvioitu riittävän kymmeniksi vuosiksi. Maailmalla on käytössä 439 ydinvoimalaitosta 31 maassa, eniten Yhdysvalloissa. Rakenteilla on 34 ydinreaktoria. Voimakkaimmin ydinvoimaa rakennetaan Intiassa ja Venäjällä. Kolmannes EU-maiden sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on kasvanut ilmastonmuutoksen voimistumisen myötä. Toisaalta ydinvoima herättää paljon keskustelua, ja vastustajiakin on runsaasti.

Näin Suomessa
Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta, joissa kummassakin on kaksi reaktoria. Sähköhuollon kannalta Loviisan ja Olkiluodon laitokset ovat maan tärkeimmät. Yksiköt rakennettiin 1970–80 -luvuilla ja niiden tehoa on myöhemmin lisätty. Vuonna 2004 alkoi viidennen ydinvoimalaitoksen rakentaminen Olkiluotoon. Valmistuessaan vuonna 2011 laitos tuottaa 1600 megawattia sähköä. Myös kuudennesta ydinvoimalaitoksesta keskustellaan.

Tekniikka
Uraani ei pala niin kuin muut polttoaineet, vaan uraaniatomi halkeaa kahdeksi uudeksi atomiksi. Reaktiossa vapautuu lisäksi 2-3 uutta neutronia ja energiaa. Uudet neutronit synnyttävät itseään ylläpitävän ketjureaktion. Polttoainesauvoihin pakatut uraaninapit ovat paineastiassa veden ympäröimänä, ja reaktiossa syntyvä energia luovuttaa lämmön veteen.

Hinta
Ydinvoiman edullisuus perustuu voimalaitoksen kykyyn tuottaa valtavasti energiaa pienellä polttoainemäärällä. Laitosten rakentaminen on kallista ja aikaa vievää, mutta Suomen kaksi ydinvoimalaitosta ovat tuottaneet yli 20 vuotta lähes kolmanneksen maan sähköntarpeesta.

Ympäristövaikutukset
Ydinvoimasta ei synny kasvihuonekaasuja, happamoittavia päästöjä tai hiukkaspäästöjä. Ympäristöhaittojen poistaminen on ionisoivan säteilyn leviämisen estämistä. Radioaktiivisessa hajoamisessa vapautunutta säteilyä vaimennetaan eristämällä se väliaineella, esimerkiksi vedellä, betonilla tai kalliolla. Käytetty uraani siirretään ensin vesialtaissa välivarastoon. Sen jälkeen se on suunniteltu sijoitettavaksi kallioperään. Uraanin louhinnasta ja kuljetuksista syntyy ympäristöhaittoja.

Plussat ja miinukset
+ Edullinen
+ Oikein käytettynä päästötön
– Turvallisuuskysymykset jakavat mielipiteitä
– Käytetyn polttoaineen varastointiongelmat
– Uraanin louhinnan ympäristövaikutukset

Voimalaitokset

Loppusijoitus

Hyödyllisiä linkkejä ydinvoimasta:

Kuvalinkki: http://www.energiaasuomessa.net/img/jaahdp.swf

Molemmat puolet ydinvoimasta – Ydinreaktioita.fi

Ydinasiaa on peruspaketti säteilystä ja ydinsähköstä peruskoulun ja lukion luonnontieteiden opetuksen tueksi. Sivuilta löytyy myös tietoa säteilyn historiasta ja tulevaisuudesta, säteilyturvallisuudesta ja hyötykäytöstä, energian tuotannosta sekä ydinjätteen loppusijoituksesta.
http://yasiaa.tat.fi/

Säteilyfysiikan opetusta Second Life -virtuaalimaailmassa – Tutustu Second Lifeen!
www.secondlife.com

Second Lifen hakuun laita ”Sotunki”, niin järjestelmä teleporttaa sinut suoraan oikealle saarelle. Siellä olevasta infotaulusta näet alueen kartan, josta Ydinasiaa-säteilytutkimuskeskus löytyy. Jos harrastat lentämistä siellä, niin se on lentokentän vieressä!

Samoin Arevan omalle voimalaitosalueelle pääset haun kautta kirjoittamalla ”Areva”. Kannattaa tutustua Arevan virtuaaliydinvoimalaitokseen myös linkin kautta: http://www.youtube.com/watch?v=ZXTvAecRfqM

Ilkan blogi

August 23, 2017
Hei, Olen Ilkka, 24, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen alun perin kotoisin Vaasasta, ja valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2012 Vaasan Lyseon lukiosta. Vaasan suuren energiasektorin vaikutuksesta kiinnostuin jo nuorena energia-asioista, joten tiesin jo lukioon mentäessä opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa. Pääsinkin pääsykokeiden kautta opiskelemaan haluamaani alaa, energiatekniikkaa, Espoon Otaniemeen. Valmistuin tekniikan kandidaatiksi viime vuoden keväällä, tehden kandidaatintyöni rakennuksiin integroidun energiantuotannon ja -kulutuksen yhteensovittamisesta. Nyt opiskelen energiatekniikan maisteriohjelmassa, pääaineenani rakennusten energia- ja LVI-tekniikka. Valitsin pääaineen kandidaatintyön herättämän kiinnostuksen,Lue lisää...

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...
Page 1 of 71234567