Ydinvoima

ydinvoima

Molekyyli, atomi, neutroni, kvarkki… pieniä rakennuspalasia, joita toisistaan erottamalla syntyy myös energiaa.

Esiintymät ja saatavuus
Ydinreaktiossa käytetään uraania. Se on yleinen aine kaikkialla maaperässä ja vedessä. Uraanin on arvioitu riittävän kymmeniksi vuosiksi. Maailmalla on käytössä 439 ydinvoimalaitosta 31 maassa, eniten Yhdysvalloissa. Rakenteilla on 34 ydinreaktoria. Voimakkaimmin ydinvoimaa rakennetaan Intiassa ja Venäjällä. Kolmannes EU-maiden sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on kasvanut ilmastonmuutoksen voimistumisen myötä. Toisaalta ydinvoima herättää paljon keskustelua, ja vastustajiakin on runsaasti.

Näin Suomessa
Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta, joissa kummassakin on kaksi reaktoria. Sähköhuollon kannalta Loviisan ja Olkiluodon laitokset ovat maan tärkeimmät. Yksiköt rakennettiin 1970–80 -luvuilla ja niiden tehoa on myöhemmin lisätty. Vuonna 2004 alkoi viidennen ydinvoimalaitoksen rakentaminen Olkiluotoon. Valmistuessaan vuonna 2011 laitos tuottaa 1600 megawattia sähköä. Myös kuudennesta ydinvoimalaitoksesta keskustellaan.

Tekniikka
Uraani ei pala niin kuin muut polttoaineet, vaan uraaniatomi halkeaa kahdeksi uudeksi atomiksi. Reaktiossa vapautuu lisäksi 2-3 uutta neutronia ja energiaa. Uudet neutronit synnyttävät itseään ylläpitävän ketjureaktion. Polttoainesauvoihin pakatut uraaninapit ovat paineastiassa veden ympäröimänä, ja reaktiossa syntyvä energia luovuttaa lämmön veteen.

Hinta
Ydinvoiman edullisuus perustuu voimalaitoksen kykyyn tuottaa valtavasti energiaa pienellä polttoainemäärällä. Laitosten rakentaminen on kallista ja aikaa vievää, mutta Suomen kaksi ydinvoimalaitosta ovat tuottaneet yli 20 vuotta lähes kolmanneksen maan sähköntarpeesta.

Ympäristövaikutukset
Ydinvoimasta ei synny kasvihuonekaasuja, happamoittavia päästöjä tai hiukkaspäästöjä. Ympäristöhaittojen poistaminen on ionisoivan säteilyn leviämisen estämistä. Radioaktiivisessa hajoamisessa vapautunutta säteilyä vaimennetaan eristämällä se väliaineella, esimerkiksi vedellä, betonilla tai kalliolla. Käytetty uraani siirretään ensin vesialtaissa välivarastoon. Sen jälkeen se on suunniteltu sijoitettavaksi kallioperään. Uraanin louhinnasta ja kuljetuksista syntyy ympäristöhaittoja.

Plussat ja miinukset
+ Edullinen
+ Oikein käytettynä päästötön
– Turvallisuuskysymykset jakavat mielipiteitä
– Käytetyn polttoaineen varastointiongelmat
– Uraanin louhinnan ympäristövaikutukset

Voimalaitokset

Loppusijoitus

Hyödyllisiä linkkejä ydinvoimasta:

Kuvalinkki: http://www.energiaasuomessa.net/img/jaahdp.swf

Molemmat puolet ydinvoimasta – Ydinreaktioita.fi

Ydinasiaa on peruspaketti säteilystä ja ydinsähköstä peruskoulun ja lukion luonnontieteiden opetuksen tueksi. Sivuilta löytyy myös tietoa säteilyn historiasta ja tulevaisuudesta, säteilyturvallisuudesta ja hyötykäytöstä, energian tuotannosta sekä ydinjätteen loppusijoituksesta.
http://yasiaa.tat.fi/

Säteilyfysiikan opetusta Second Life -virtuaalimaailmassa – Tutustu Second Lifeen!
www.secondlife.com

Second Lifen hakuun laita ”Sotunki”, niin järjestelmä teleporttaa sinut suoraan oikealle saarelle. Siellä olevasta infotaulusta näet alueen kartan, josta Ydinasiaa-säteilytutkimuskeskus löytyy. Jos harrastat lentämistä siellä, niin se on lentokentän vieressä!

Samoin Arevan omalle voimalaitosalueelle pääset haun kautta kirjoittamalla ”Areva”. Kannattaa tutustua Arevan virtuaaliydinvoimalaitokseen myös linkin kautta: http://www.youtube.com/watch?v=ZXTvAecRfqM

Paavon Blogi

July 04, 2017
Lämmin kesätervehdys! Olen Paavo, 26-vuotias junantuoma espoolainen (kotoisin Jämsästä) viidennen vuoden energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Omat opintoni ovat tällä hetkellä siinä pisteessä, että periaatteessa vain diplomityö on jäljellä ennen valmistumista. Opintojen ja työnteon vastapainona pyrin urheilemaan monipuolisesti: kesäisin tulee pyöräiltyä maastossa ja maantiellä sekä pelailtua erinäisiä ulkopallopelejä. Syksystä kevääseen käyn pelaamassa jääkiekkoa ja salibandya kerran viikossa. Lukiossa minulla oli ajatus, että lähtisin opiskelemaan konetekniikkaa, sillä koneet ja laitteet ovat olleet aina mielenkiinnon kohteena. Isoveljeni kuitenkin opiskeliLue lisää...

Laurin Blogi

June 26, 2017
Olen Lauri Kare, 24-vuotias helsinkiläinen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistosta. Ensi syksynä alkaa viides vuoteni näiden opintojen parissa. Arjen puurtamista tasapainotan opiskelijajärjestöjen toimintaan osallistumalla sekä esimerkiksi pelaamalla sulkapalloa ja käymällä salilla. Opiskelijaetujen ansiosta urheiluharrastukset eivät syö liian suurta lovea lompakkoon. Energiatekniikan tunsin omaksi alakseni jo lukiossa. Energia-ala on jatkuvassa murroksessa ja maailmanparantamisen ohella voisi ehkä tehdä hieman rahaakin. Energiaopintoja olen täydentänyt tuotantotalouden sivuaineella. Tämä on erittäin hyvä vaihtoehto niille, jotka kokevat ”kauppiksen” tai ”tutan” kiinnostaviksi, mutta haluaisivatLue lisää...
Hei! Nimeni on Noora ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen kotoisin Vantaalta, jossa kävin peruskoulun sekä lukion. Olen jo peruskoulusta asti ollut kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä. Energia-ala ja sen vaikutusmahdollisuudet houkuttelivat minua, joten päädyin hakemaan Aalto-yliopistoon energia- ja ympäristötekniikan linjalle, päämääränäni osallistua energiatekniikan kautta ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Pääsin opintojeni alettua jo ensimmäisenä kesänä oman alan kesätöihin, kun sain paikan Heleniltä Salmisaaren voimalaitoksella koneasentajaharjoittelijana. Opin paljon voimalaitoksen toiminnasta sekä käytännön kunnossapitotöistä. SeuraavanaLue lisää...
Page 2 of 71234567