Ydinvoima

ydinvoima

Molekyyli, atomi, neutroni, kvarkki… pieniä rakennuspalasia, joita toisistaan erottamalla syntyy myös energiaa.

Esiintymät ja saatavuus
Ydinreaktiossa käytetään uraania. Se on yleinen aine kaikkialla maaperässä ja vedessä. Uraanin on arvioitu riittävän kymmeniksi vuosiksi. Maailmalla on käytössä 439 ydinvoimalaitosta 31 maassa, eniten Yhdysvalloissa. Rakenteilla on 34 ydinreaktoria. Voimakkaimmin ydinvoimaa rakennetaan Intiassa ja Venäjällä. Kolmannes EU-maiden sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on kasvanut ilmastonmuutoksen voimistumisen myötä. Toisaalta ydinvoima herättää paljon keskustelua, ja vastustajiakin on runsaasti.

Näin Suomessa
Suomessa on kaksi ydinvoimalaitosta, joissa kummassakin on kaksi reaktoria. Sähköhuollon kannalta Loviisan ja Olkiluodon laitokset ovat maan tärkeimmät. Yksiköt rakennettiin 1970–80 -luvuilla ja niiden tehoa on myöhemmin lisätty. Vuonna 2004 alkoi viidennen ydinvoimalaitoksen rakentaminen Olkiluotoon. Valmistuessaan vuonna 2011 laitos tuottaa 1600 megawattia sähköä. Myös kuudennesta ydinvoimalaitoksesta keskustellaan.

Tekniikka
Uraani ei pala niin kuin muut polttoaineet, vaan uraaniatomi halkeaa kahdeksi uudeksi atomiksi. Reaktiossa vapautuu lisäksi 2-3 uutta neutronia ja energiaa. Uudet neutronit synnyttävät itseään ylläpitävän ketjureaktion. Polttoainesauvoihin pakatut uraaninapit ovat paineastiassa veden ympäröimänä, ja reaktiossa syntyvä energia luovuttaa lämmön veteen.

Hinta
Ydinvoiman edullisuus perustuu voimalaitoksen kykyyn tuottaa valtavasti energiaa pienellä polttoainemäärällä. Laitosten rakentaminen on kallista ja aikaa vievää, mutta Suomen kaksi ydinvoimalaitosta ovat tuottaneet yli 20 vuotta lähes kolmanneksen maan sähköntarpeesta.

Ympäristövaikutukset
Ydinvoimasta ei synny kasvihuonekaasuja, happamoittavia päästöjä tai hiukkaspäästöjä. Ympäristöhaittojen poistaminen on ionisoivan säteilyn leviämisen estämistä. Radioaktiivisessa hajoamisessa vapautunutta säteilyä vaimennetaan eristämällä se väliaineella, esimerkiksi vedellä, betonilla tai kalliolla. Käytetty uraani siirretään ensin vesialtaissa välivarastoon. Sen jälkeen se on suunniteltu sijoitettavaksi kallioperään. Uraanin louhinnasta ja kuljetuksista syntyy ympäristöhaittoja.

Plussat ja miinukset
+ Edullinen
+ Oikein käytettynä päästötön
– Turvallisuuskysymykset jakavat mielipiteitä
– Käytetyn polttoaineen varastointiongelmat
– Uraanin louhinnan ympäristövaikutukset

Voimalaitokset

Loppusijoitus

Hyödyllisiä linkkejä ydinvoimasta:

Kuvalinkki: http://www.energiaasuomessa.net/img/jaahdp.swf

Molemmat puolet ydinvoimasta – Ydinreaktioita.fi

Ydinasiaa on peruspaketti säteilystä ja ydinsähköstä peruskoulun ja lukion luonnontieteiden opetuksen tueksi. Sivuilta löytyy myös tietoa säteilyn historiasta ja tulevaisuudesta, säteilyturvallisuudesta ja hyötykäytöstä, energian tuotannosta sekä ydinjätteen loppusijoituksesta.
http://yasiaa.tat.fi/

Säteilyfysiikan opetusta Second Life -virtuaalimaailmassa – Tutustu Second Lifeen!
www.secondlife.com

Second Lifen hakuun laita ”Sotunki”, niin järjestelmä teleporttaa sinut suoraan oikealle saarelle. Siellä olevasta infotaulusta näet alueen kartan, josta Ydinasiaa-säteilytutkimuskeskus löytyy. Jos harrastat lentämistä siellä, niin se on lentokentän vieressä!

Samoin Arevan omalle voimalaitosalueelle pääset haun kautta kirjoittamalla ”Areva”. Kannattaa tutustua Arevan virtuaaliydinvoimalaitokseen myös linkin kautta: http://www.youtube.com/watch?v=ZXTvAecRfqM

Romin blogi

April 06, 2017
Olen Romi Tolonen, 24-vuotias 4. vuoden energiatekniikan maisteriopiskelija. Olen kotoisin Vantaalta, ja kävin yläasteen Vantaan kansainvälisessä koulussa ja lukion Vaskivuoren lukiossa. Kirjoitin luonnontieteet (pitkä matematiikka, kemia, fysiikka) sekä kielet (äidinkieli, englanti, ruotsi). Lukion jälkeen pohdin läpi yliopistot lääkiksestä, kauppatieteelliseen sekä oikeustieteelliseen. Välivuoden jälkeen hain Helsingin yliopistolle lukemaan matikkaa sekä Aaltoon lukemaan energia- ja ympäristötekniikkaa. Hyvän yo-todistuksen takia pääsin molempiin ilman pääsykoetta. Aloitin opiskelun 2013 tietämättä sen kummemmin mitään energiatekniikasta. Valitsin linjan paljolti kiinnostavan nimen takia,Lue lisää...
Kuusi ja puoli vuotta tähän meni, kun pääsin aloittamaan diplomityön eli opintojeni lopputyön tekemisen. Kun aloitin opintoni, mun piti valmistua enintään viiteen vuoteen. Suorittaa vain tutkinto, mutta toisin kävi. Dippapaikka löytyi lopulta yllättävän helposti: taisin laittaa työhakemuksen kolmeen paikkaan, kävin kolmessa haastattelussa ja viimeinen paikka sitten lopulta nappasi. Pääsin UPM:lle työskentelemään biomassan laadunmittauksen parissa, ja vieläpä Skotlantiin – ulkomaille siis. Nyt työskentelyä on takana Skotlannissa kaksi kuukautta. Tämä on upea paikka! Skotit ovat älyttömän mukavia,Lue lisää...
Terve, olen Elli 26-vuotias energiateekkari ja viittä vaille valmis diplomi-insinööri. Kirjoitan energiamaailmaan blogia energia-alan opiskeluista ja opiskelijan arjesta. Tällä hetkellä kirjoittelen Skotlannista, tarkemmin sanoen Ayrshiresta, jossa teen diplomityötä UPM:n Caledonian paperitehtaalla. Huomio yksi energia-alalla pääsee halutessaan töihin myös ulkomaille. Nyt kuitenkin historiaa, kuinka ajauduin energia-alalle. Minulle oli jo aikaisin selvää, että haluan opiskella energiatekniikkaa. Yläasteella huomasin, että minua kiinnostaa ydinvoima ja siten myös energiatekniikka. Lukion jälkeen energia oli edelleen ehdoton ykkönen, mutta myös kauppatieteet kiinnostivat.Lue lisää...
Page 6 of 71234567