Voimalaitokset

Suomen ydinvoimalaitokset

OLKILUOTO

Olkiluoto

Omistaja: Teollisuuden Voima Oy
Tyyppi: BWR
Teho: 2 x 860 MWe
Käyttö alkoi: 1979 ja -82
Tuotanto: 14,4 TWh (2007)
(16 % sähkön käytöstä)
Käyttökerroin: 95,6% (2007)

Rakenteilla oleva Olkiluoto

Rakenteilla: Olkiluoto 3
Tyyppi: PWR
Teho: 1600 MWe
Käyttöönotto: 2013

suomen ydinvoimalaitokset LOVIISA

Loviisa

Omistaja: Fortum Oyj
Tyyppi: PWR
Teho: 2 x 488 MWe
Käyttö alkoi: 1977 ja -81
Tuotanto: 8 TWh (2007)
(noin 8,9% sähkön käytöstä)
Käyttökerroin: 95,4% (2007)

Suomessa on kahdentyyppisiä ydinvoimaloita: Loviisan ydinvoimalaitosyksiköt ovat venäläisvalmisteisia VVER-440 -tyyppisiä painevesireaktoreita ja Olkiluodon reaktorit ovat ruotsalaisvalmisteisia BWR-75 -tyyppisiä kiehutusvesireaktoreita.

Kolmannes Suomen sähköstä on ydinvoimalla tuotettua perusvoimaa. Perusvoimaa on sähkö, jota tarvitaan keskeytymättömästi ympäri vuorokauden. Suuret hiili- ja ydinvoimalaitokset ovat tyypillisiä perusvoiman tuottajia. Ne sijaitsevat rannikolla polttoainekuljetusten ja jäähdytysveden vuoksi. Suomen ydinvoimalaitokset ovat Loviisan Hästholmenilla ja Eurajoen Olkiluodossa.

Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on yksi maailman perusteellisimmin tutkituista ja varmistetuista prosesseista. Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä periaatteessa samalla tavalla kuin muutkin lämpövoimalat. Kattilan tilalla on reaktori ja lämmön tuotannon polttoaineena käytetään uraanidioksidia.
Ydinvoiman tärkein etu on uraanista saatava valtava energiamäärä.

Ydinvoimalaitoksen käytöstä ei myöskään aiheudu savukaasupäästöjä, hiukkasia, hiilidioksidia, rikkidioksidia eikä typen oksideja. Polttoaineeseen käytön aikana kertyvät radioaktiiviset aineet ja niiden lähettämä säteily ovat moninkertaisten rakenteiden sisällä. Radioaktiivisten aineiden päästöt ydinvoimalaitoksesta ympäristöön ovat erittäin pieniä, tarkasti mitattuja ja valvottuja.

Ydinvoimalaitoksen prosessivesien puhdistuksen sekä huolto- ja korjaustöiden yhteydessä syntyvä niin sanottu laitosjäte pakataan, osa kiinteytetään ja ne sijoitetaan voimalaitosalueen kallioperään. Aikanaan myös käytetty polttoaine tullaan sijoittamaan lopullisesti turvallisesti kapseloituna syvälle Suomen kallioperään.

Ilkan blogi

August 23, 2017
Hei, Olen Ilkka, 24, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen alun perin kotoisin Vaasasta, ja valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2012 Vaasan Lyseon lukiosta. Vaasan suuren energiasektorin vaikutuksesta kiinnostuin jo nuorena energia-asioista, joten tiesin jo lukioon mentäessä opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa. Pääsinkin pääsykokeiden kautta opiskelemaan haluamaani alaa, energiatekniikkaa, Espoon Otaniemeen. Valmistuin tekniikan kandidaatiksi viime vuoden keväällä, tehden kandidaatintyöni rakennuksiin integroidun energiantuotannon ja -kulutuksen yhteensovittamisesta. Nyt opiskelen energiatekniikan maisteriohjelmassa, pääaineenani rakennusten energia- ja LVI-tekniikka. Valitsin pääaineen kandidaatintyön herättämän kiinnostuksen,Lue lisää...

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...
Page 1 of 71234567