Voimalaitokset

Suomen ydinvoimalaitokset

OLKILUOTO

Olkiluoto

Omistaja: Teollisuuden Voima Oy
Tyyppi: BWR
Teho: 2 x 860 MWe
Käyttö alkoi: 1979 ja -82
Tuotanto: 14,4 TWh (2007)
(16 % sähkön käytöstä)
Käyttökerroin: 95,6% (2007)

Rakenteilla oleva Olkiluoto

Rakenteilla: Olkiluoto 3
Tyyppi: PWR
Teho: 1600 MWe
Käyttöönotto:

  LOVIISA

Loviisa

Omistaja: Fortum Oyj
Tyyppi: PWR
Teho: 2 x 488 MWe
Käyttö alkoi: 1977 ja -81
Tuotanto: 8 TWh (2007)
(noin 8,9% sähkön käytöstä)
Käyttökerroin: 95,4% (2007)

PYHÄJOKI

Rakenteilla: Hanhikivi
Omistaja: Fennovoima Oy

Suomessa on kahdentyyppisiä ydinvoimaloita: Loviisan ydinvoimalaitosyksiköt ovat venäläisvalmisteisia VVER-440 -tyyppisiä painevesireaktoreita ja Olkiluodon reaktorit ovat ruotsalaisvalmisteisia BWR-75 -tyyppisiä kiehutusvesireaktoreita.

Kolmannes Suomen sähköstä on ydinvoimalla tuotettua perusvoimaa. Perusvoimaa on sähkö, jota tarvitaan keskeytymättömästi ympäri vuorokauden. Suuret hiili- ja ydinvoimalaitokset ovat tyypillisiä perusvoiman tuottajia. Ne sijaitsevat rannikolla polttoainekuljetusten ja jäähdytysveden vuoksi. Suomen ydinvoimalaitokset ovat Loviisan Hästholmenilla ja Eurajoen Olkiluodossa.

Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on yksi maailman perusteellisimmin tutkituista ja varmistetuista prosesseista. Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä periaatteessa samalla tavalla kuin muutkin lämpövoimalat. Kattilan tilalla on reaktori ja lämmön tuotannon polttoaineena käytetään uraanidioksidia.
Ydinvoiman tärkein etu on uraanista saatava valtava energiamäärä.

Ydinvoimalaitoksen käytöstä ei myöskään aiheudu savukaasupäästöjä, hiukkasia, hiilidioksidia, rikkidioksidia eikä typen oksideja. Polttoaineeseen käytön aikana kertyvät radioaktiiviset aineet ja niiden lähettämä säteily ovat moninkertaisten rakenteiden sisällä. Radioaktiivisten aineiden päästöt ydinvoimalaitoksesta ympäristöön ovat erittäin pieniä, tarkasti mitattuja ja valvottuja.

Ydinvoimalaitoksen prosessivesien puhdistuksen sekä huolto- ja korjaustöiden yhteydessä syntyvä niin sanottu laitosjäte pakataan, osa kiinteytetään ja ne sijoitetaan voimalaitosalueen kallioperään. Aikanaan myös käytetty polttoaine tullaan sijoittamaan lopullisesti turvallisesti kapseloituna syvälle Suomen kallioperään.

  • Lataa Mistä virtaa? -esite ja tutustu tarkemmin, miten sähkö ja kaukolämpöä tehdään.

    Esitteestä löydät myös tietoa koulutuspoluista ja energia-alan ammateista.

    Lue Mistä virtaa? -esite (pdf)

  • Mistä sähkö tulee
    kotisi sähkölaitteisiin?

    Mistä sähkö oikein tulee?
    Miten se kulkeutuu kotisi pistorasiaan?
    Katso STEK:n, Sähköturvallisuuden
    Edistämiskeskus ry:n animaatio alta.

    Lue lisää