Kaukolämpöasentaja

Lämpöä kaupungin koteihin

Olen tullut Vantaan Energialle noin kolme vuotta sitten armeijapalveluksen jälkeen. Muutamia vuosia sitten valmistuin hienomekaanikoksi, mutta töiden vähäisyyden vuoksi päädyin kaukolämpöasentajan tehtäviin. Opiskelen parhaillaan töiden ohella Hyvinkäällä kaukolämpöasentajan ammattitutkintoa. Opintoni ovat jo loppusuoralla.

Kaukolämpöasentajan työssä olen mukana kaukolämpö- ja maakaasuverkon kunnossapito-, huolto ja korjaustöissä. Työhöni kuuluvat myös kaivojen ja mittakeskusten huoltaminen ja koko verkon korjaustöihin osallistuminen.
Tarvitsen työssäni vuorovaikutustaitoja, sillä on tärkeää tulla toimeen monien erilaisten ihmisten kanssa. Turvallisuutta ajatellen on tärkeää tuntea työturvallisuusmääräykset.

Olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin. Parasta kaukolämpöasentajan työssä on sen vaihtelevuus ja joustavuus. Haasteena työssäni on laaja-alaisuus ja monet erilaiset työtehtävät, toisaalta työtehtävien moninaisuus tuo myös mukavaa vaihtelua päivään.

Vantaan Energiassa on mielestäni hyvää se, ettei yritys ole liian iso eikä liian pieni ja meillä on myös hyvät työsuhde-edut. Töitä kannattaa ehdottomasti hakea ja olla aktiivinen. Vantaan Energiassa osaajat huomataan.

Harrastukset: Pelaan salibandyä ja harrastan muita urheilulajeja. Katson myös mielelläni elokuvia.

Kaukolämpöasentajat pitävät kaupungin lämpimänä

Kaukolämpöasentajien ansiosta kodit pysyvät lämpiminä ja suihkusta tulee lämmintä vettä. Kaukolämpöputkea on Suomessa tuhansia kilometrejä, joten ammatti takaa työtä.
Teksti ja kuvat: Tiina Leppiniemi

Tiedätkö, missä kodissasi on lämmönjakohuone? Entä tiedätkö, ketä kiittää lämpimästä huoneilmasta ja vedestä?

Lämmönjakohuone on kaukolämpöasentajien valtakuntaa. Vuosittaisissa tarkastuksissa he kartoittavat venttiilien toiminnan, koteihin saapuvan ja sieltä lähtevän veden sekä lämpötilan tasapainon. Tiesitkö, että koteihin saapuvan veden pitäisi olla noin 70 – 120-asteista ja palautuvan veden noin 50-asteista? Mitä suurempi menolämpötilan ja palaavan lämpötilan ero on, sen parempi.

Niko Issakainen, 30, siistii sinisen pakettiauton kojelautaa ja kertoo kaukolämpöasentajan työstä. Pakettiautolla asennuspari ajaa pisteestä toiseen ja pitää kaukolämpöverkon kunnossa. Työhön kuuluvat myös muun muassa kaivojen pumppaukset ja tarkistukset ja verkon vaurioiden korjaukset.
– Tämä on pääasiassa ulkotyötä. Ympäri kaupunkia liikkuminen onkin yksi työn parhaista puolista, Issakainen hehkuttaa.

Ekotehokasta kaupunkienergiaa
Issakainen on ollut Helsingin Energialla kahdeksan vuotta ja on edelleen vakuuttunut ammatinvalinnastaan. Hän onkin kaukolämpöasentaja jo kolmannessa polvessa ja kokee työnsä tärkeäksi.

– Kaukolämpö on ekologinen lämmitysvaihtoehto suuressa kaupungissa. Jos joka taloudessa olisi öljylämmitys, öljyrekat ajaisivat rallia kaupungin kadulla, Issakainen kuvaa.
Helsingissä maan alla kulkee yli 1 300 kilometriä kaukolämpöputkea. Issakainen kertookin, että yli 90 prosenttia kaupungin kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä ja juuri tämän putkiston avulla.
Helsingissä kaukolämpöasentajilla on niin suuri jakeluverkko huollettavana, etteivät he juuri muuta ehdi tehdä. Muualla Suomessa työhön kuuluvat myös esimerkiksi lämpölaitosten työt ja asiakaslaitteiden asennukset, kun pääkaupungissa ne hoidetaan pääosin urakoitsijoiden avulla.
Helsingin Energian kaukolämpöasentajat hyppäävät sinisiin pakettiautoihin pareittain. Ja koska putkia kulkee joka paikassa, myös kaupunkituntemus paranee työn ohella huimasti.

Oppisopimuksella ammattiin
Ensimmäisen ammattinsa Issakainen hankki auto- ja kuljetuspuolella ammattikoulussa. Armeijan jälkeen hän teki töitä telakalla, mutta vaihtoi kiinnostavammalle jalustalle, kun Helsingin Energia etsi sopivia kandidaatteja oppisopimuskoulutukseen.
Issakainen teki töitä ensin harjoittelijana konkareiden opastuksella ja jatkoi oppisopimusoppilaana. Tutkinto oli valmis 9 kuukaudessa, josta palkintona oli vakituinen työ.

Kaukolämpöasentajan ammattitutkinnon voi suorittaa Suomessa ainoastaan Hyvinkäällä Hyriassa. Ammatista kiinnostuneiden kannattaa hakeutua ensin kiinnostavaan energiayhtiöön töihin. Kun työharjoittelua on tarpeeksi takana ja Hyriassa alkaa koulutus, on tutkinnon suorittaminen oppisopimuksella mahdollista.

Työ on fyysistä ja sosiaalista
Stereotyyppistä kaukolämpöasentajaa ei ole, mutta Issakaisen mielestä alalle hakeutuvien on hyvä olla huolellisia ja maltillisia.
– Työn riskit pitää ymmärtää, nyt puhutaan kuitenkin paineellisesta vedestä. Muutenkin työturvallisuus pitää ottaa huomioon kaikissa työtehtävissä, Issakainen sanoo.

Työ on fyysistä. Esimerkiksi kaivon kansi voi painaa sata kiloa ja lämmönjatkohuoneiden putkistojen osat saattavat painaa useita kymmeniä kiloja. Myös sosiaalisuus on hyvästä, sillä tien päällä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa päivittäin.
Issakaisen mielestä varmuus ja mielenkiintoinen työympäristö ovat työn hyviä puolia. Energia-alalla työntekijöiden keski-ikä on korkea, joten tulevaisuudessa tarvitaan työntekijöitä.
– Näen tämän jatkuvana työnä, sillä kaukolämmön tarve ei lopu koskaan, ainakaan näillä pakkasilla, Issakainen sanoo.