Energian tie kotiin

Mistä sähkö tulee 

Tiedätkö mistä sähkö tulee? Jos vastauksesi on pistorasia sinun ehkä kannattaisi lukea eteenpäin. Kaikella on nimittäin syynsä ja perustansa. 

Kun laitamme television, tietokoneen, kännykän tai muun sähkövempeleen päälle, yleensä emme ajattele, mistä ja miten sähkö kotiimme kulkee. Joskus olisi tätäkin hyvä pohtia. 

Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Suurimmat voimalaitokset kuten ydinvoimalat ja isot tuulivoimapuistot on kytketty kiinni sähkön kantaverkkoon, jossa sähkön jännite on 400 tai 220 kV:tä eli kilovolttia. Toisin sanoen 400 000 tai 220 000 volttia. 

Jotta sähköä voidaan siirtää pitkiäkin matkoja, johtojen jännite on yli tuhatkertainen kotona oleviin pistorasioihin verrattuna. Suuret jännitteet ovat taloudellisesti ja teknisesti paras kuljetusmuoto. 

Kantaverkosta sähkö siirtyy sähköasemille, jossa sen jännite muutetaan 110 kilovoltin jännitteeksi suurien muuntajien avulla. 

110 kV:n jännitteellä siirrettävän sähkön johtorakennelmaa kutsutaan suurjännitteiseksi jakeluverkoksi. Sen rakenne on pienempi kuin kantaverkon. Sähköntuotantolaitoksia voi liittyä myös suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Suurjännitteisessä jakeluverkossa sähkö siirretään suoraan teollisuuteen tai sähköyhtiöiden asemille. Niissä taas 110 kV:n jännite muutetaan 20 kilovoltin jännitteeksi. Tätä 20 kV:n johtorakennelmaa kutsutaan keskijänniteverkoksi, joka voidaan rakentaa maakaapelilla tai ilmajohdolla jakelumuuntajiin saakka. Tällä jännitteellä voi esimerkiksi teollisuuslaitos tai liikekiinteistö ostaa sähkön käyttöönsä, mikäli heillä on oma jakelumuuntaja. 

Sähköä pistorasioihin

 Koteihin ja muille ”tavallisille” kuluttajille sähkön jännite muutetaan jälleen. Tällä kertaa se muutetaan 400 tai 230 voltin jännitteeksi sähkönkäyttöpaikkojen läheisyyteen rakennetuilla jakelumuuntamoilla. Näistä jakelumuuntamoista lähtee pienjännitejohtoja joko maassa tai ilmassa talojen lähellä sijaitseviin sähköpylväisiin tai maajakokaapeleihin. 

Entistä enemmän sähköntuotantoa kytkeytyy myös pienjänniteverkkoon. Erityisesti aurinkosähkölaitoksia. Näistä sähkö voi siirtyä lyhyen matkan vaikkapa talon katolta sisään pistorasioihin, mutta myös talosta pienjänniteverkkoon päin, eli vastakkaiseen suuntaan kuin sähköä käytettäessä. 

Jokainen sänhköä käyttävä rakennus on yhdistetty sähköyhtiön pienjänniteverkkoon liittymisjohdolla. Johto on kytketty talon sähköpääkeskukseen, jossa on sähkön käyttöä mittaava sähköenergiamittari. Keskuksessa olevilta sulakkeilta lähtee sähköjohtoja eri puolille rakennusta, esimerkiksi pistorasioille ja valaistukseen, ja sitten pistorasioilta niihin sähkövempaimiin, kuten televisioon, tietokoneeseen, sauvasekoittimeen tai jääkaappiin. 

Kaikkien näiden rakennelmien, verkkojen, muuntamoiden, johtojen, mittareiden ja sulakkeiden kautta joutuu sähkö siis kulkemaan ennen kuin me voimme sitä käyttää pistorasioista hyödyksi. 

STEKin video: