Energia-alan sanastoa

Tältä sivulta löydät energia-alaan liittyviä termejä ja lyhenteitä.  
 
A tai ampeeri
Sähkövirran voimakkuuden yksikkö.

Alueverkko tai siirtoverkko
Alueellinen 110 kilovoltin (kV) suurjänniteverkko. Yhdistää voimalaitokset ja sähköasemat toisiinsa. Yhteydessä 400 kV:n kantaverkkoon.

Aurinkokeräin
Auringon säteilyenergian lämmöksi muuntava laite.

Aurinkopaneeli
Auringon säteilyenergian sähköksi muuntava laite.

Biomassa
Eloperäinen aine, jota voidaan hyödyntää mm. energiantuotannossa.

Energia
Energia tarkoittaa kykyä tehdä työtä eli vaikuttaa voimalla johonkin kappaleeseen tietyn matkan.

Energialähde
Energialähteitä ovat sekä polttoaineet, kuten kivihiili ja polttoöljy, että luonnonvoimat, kuten tuuli, auringonsäteet, veden liike ja maakaasu.

Energiamuoto
Energia voi esiintyä eri muodoissa. Energiamuotoja ovat esimerkiksi sähkö ja lämpö, muita muun muassa mekaaninen ja kemiallinen energia.

Fossiilinen polttoaine
Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat esim. kivihiili, öljy ja maakaasu. 

GW
Gigawatti on 1000 megawattia (MW)

GWh
Gigawattitunti on 1000 megawattituntia (MWh)

Hake
Hakkurissa valmistettu puupalasten seos, jota voidaan käyttää sellun, kuitu- ja lastulevyn valmistukseen sekä polttoaineena.

Hiilidioksidi
Ilmastomuutoksen kannalta merkittävin kasvihuonekaasu.

Huipputeho
Suurin teho, joka voidaan saavuttaa tietyllä laitteella tai jota voidaan tarvita tietyssä kulutuskohteessa.

Hyötysuhde
Energiantuotannossa hyötysuhteella tarkoitetaan sitä osaa polttoaineiden kokonaisenergiasta, joka saadaan hyödynnettyä sähköksi ja lämmöksi. Mitä korkeampi voimalaitoksen hyötysuhde on, sitä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi laitos on.

Jakeluverkonhaltija
Yhteisö tai yhtiö, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa.

Jännite
Sähköinen korkeusero, kun elektronit ja protonit pyrkivät “toistensa luo”. Eli niiden välillä syntyy tietty jännite.

Kantaverkko
Kantaverkko on valtakunnallinen suurjännitteinen sähkönsiirtoverkko, johon kuuluvat 400 ja 220 kilovoltin (kV) ja tärkeimmät 110 kV:n johdot sekä sähköasemat. Suomen kantaverkkoa hallitsee ja ylläpitää Fingrid Oyj.

Kierrätyspolttoaine
Kuivasta, kiinteästä ja syntypaikalla lajitellusta jätteestä valmistettu polttoaine.

kW eli kilowatti
Tehon mittayksikkö. Kertoo kuinka paljon sähköä esim. sähkölaite tarvitsee, jotta se toimisi. Normaalin hehkulampun teho on 25–100 W. 1 kW = 1 000 wattia (W).

kWh eli kilowattitunti
Energian mittayksikkö. Laite, jonka tehontarve on yksi kilowatti, kuluttaa tunnin aikana yhden kilowattitunnin verran energiaa.

Käyttöaste
Vuotuisten käyttötuntien suhde vuoden kokonaistuntimäärään.

Loisteho
Loisteho on välttämätön paha sähköverkossa. Loistehoa käyttävät mm. sähkömoottorit, muuntajat, kuristimet ja varsinkin vanhemmat loistevalaisimet.
Tarvittava loisteho tuotetaan esim. voimalaitoksilla. Sen siirto aiheuttaa verkossa
virtahäviöitä. Paikallisten kompensointilaitteiden avulla loistehon kulutusta voi vähentää.

MW
Megawatti on 1000 kilowattia (kW)

MWh
Megawattitunti on 1000 kilowattituntia (kWh)

Oikosulku
Oikosulku on yleinen sähkökatkoksia aiheuttava häiriötyyppi. Oikosulku syntyy, kun sähköjohdot joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa, kuten esimerkiksi silloin, kun johdoilla kulkevat linnut tai muut pieneläimet koskettavat kahta johtoa samanaikaisesti.

Polttoaine
Aine, johon on sitoutunut energiaa käyttökelpoisessa muodossa, esim. kivihiili, öljy, maakaasu, turve, puu.

Päästökauppa
Toiminta, jossa voimalaitosten päästöillä on rahallinen arvo ja jossa päästöoikeuksia tai -vähennyksiä ostetaan ja myydään.

Pääsulake
Ylivirtasuoja sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkon välillä.

Spot-kauppa
Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa spot-sähkökauppaa käydään 24 tunnin jaksoissa. Kaupat tehdään päivittäin kello 13.00 mennessä ja sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. 

Sähkökaappi tai sähkönjakokaappi
Sähkö siirretään pienjänniteverkosta kiinteistöihin ja ulkovalaistuspisteisiin sähkökaappien kautta. Yhden kaapin jakelupiiriin kuuluu 1-5 kiinteistöä.

Sähköpörssi
Markkinapaikka, jossa pörssin jäsenet voivat ostaa ja myydä sähköä. Suomessa EL-EX Sähköpörssi Oy ja Pohjoismaissa Nord Pool.

Sähköverkko
Toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista muodostettu kokonaisuus, joka on tarkoitettu sähkön jakeluun ja siirtoon. Sähköverkko jakautuu kanta-, alue- ja jakeluverkkoihin.

TJ eli terajoule
Energian mittayksikkö. Käytetään yleensä puhuttaessa polttoaineiden energiasisällöstä.
1 TJ = 1 000 000 megajoulea (MJ).

TWh eli terawattitunti
Energian mittayksikkö. 1 TWh = 1 000 GWh (gigawattituntia)

Tyyppikuormituskäyrä
Tietyn asiakasryhmän keskimääräisen asiakkaan vuotuinen sähkön käyttö esitettynä tunti.

V eli Voltti
Jännitteen mittayksikkö. Kotitalouksissa pistorasioiden, sähkökeskusten ja yleensä myös valaistuksen jännite on 230 V. Kaikissa maissa ei ole sama jännite kuin Suomessa, esimerkiksi Yhdysvalloissa on kotitalouksissa jännite 110 V. Jännitettä voi verrata vesijohtoverkoston paineeseen. 

Watti
Tehon mittayksikkö. Watti kertoo, kuinka paljon sähköä jokin sähkölaite tarvitsee, jotta se toimisi. Mitä suurempi laitteen teho on, sitä enemmän se kuluttaa sähköä.

Ilkan blogi

August 23, 2017
Hei, Olen Ilkka, 24, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Olen alun perin kotoisin Vaasasta, ja valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2012 Vaasan Lyseon lukiosta. Vaasan suuren energiasektorin vaikutuksesta kiinnostuin jo nuorena energia-asioista, joten tiesin jo lukioon mentäessä opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa. Pääsinkin pääsykokeiden kautta opiskelemaan haluamaani alaa, energiatekniikkaa, Espoon Otaniemeen. Valmistuin tekniikan kandidaatiksi viime vuoden keväällä, tehden kandidaatintyöni rakennuksiin integroidun energiantuotannon ja -kulutuksen yhteensovittamisesta. Nyt opiskelen energiatekniikan maisteriohjelmassa, pääaineenani rakennusten energia- ja LVI-tekniikka. Valitsin pääaineen kandidaatintyön herättämän kiinnostuksen,Lue lisää...

Rikun Blogi

July 19, 2017
Olen Riku Salmivaara, 25, maisterivaiheen energiatekniikan opiskelija Aalto-yliopistossa. Kotoisin olen Lahdesta ja nykyään asun yliopistokampuksella Espoon Otaniemessä. Tarkkaan ottaen olen itse asiassa palannut alkuperäiseen kotikuntaani, koska olen syntynyt Espoossa, mutta olin kaksivuotias perheeni muuttaessa Lahteen, joten lapsuusmuistoja Espoosta minulla ei varsinaisesti ole. Energia-alalle päädyin pitkän pohdinnan jälkeen. Lukiossa olin pitkään epävarma, mihin haluaisin jatkaa sieltä, koska olin kiinnostunut monesta eri aihealueesta, mutta opintojen edetessä teknillinen ala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta. Matemaattiset aineet ovat aina sujuneetLue lisää...

Arton Blogi

July 11, 2017
Hei, olen Arto Latvala Aalto-yliopiston energiatekniikan maisteriopiskelija. Jos olet lukenut tämän blogin aikaisempia kirjoituksia, olet saattanut huomioida henkilöiden suoraviivaisen opiskelupolun. Minun opiskeluni kokonaisuus koostuu hieman vähemmän suoraviivaisesta etenemisestä. Toisen asteen koulutus on ammattikoulusta, oppisopimuskoulutus Ruukin teollisuusoppilaitoksesta ja alempi korkeakoulututkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Toisin sanoen kolme koulutusta ennen yliopistoa. Huomaa siis, että ammattikoulu ei estä pääsyäsi yliopistoon, sekä sen että ammattikorkeasta Yliopistoon siirryttäessä pääset suoraan maisteritutkintoon. Olen ollut töissä voimalaitoksella jo ammattikoulun jälkeen ja sitä kautta minulleLue lisää...
Page 1 of 71234567