Vesivoima

Kotimainen ja puhdas vesivoima on maamme tärkein uusiutuva energianlähde. Vesivoimalla tuotetaan vuosittain noin 40 % Suomen uusiutuvasta sähköstä. Tuuli- ja aurinkovoiman määrän kasvaessa vesivoiman suhteellinen osuus vähenee, mutta sen merkitys kasvaa. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää sekä pysäyttää helposti ja nopeasti, minkä takia vesivoima on tärkein niin sanotun säätöenergian lähde. Sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä käytetään, ja vesivoiman avulla voidaan mukautua nopeasti ja taloudellisesti sähkön kulutuksen ja sään mukaan vaihtelevan tuotannon aiheuttamiin vaihteluihin. 

Järviä ja tekoaltaita säännöstelemällä vesivoiman tuotantoa voidaan siirtää niihin hetkiin, kun sähkölle on enemmän tarvetta. Eli talven aikana järven vesivarastosta vettä käytetään sähkön tuottamiseksi silloin kuin sähkönkulutus on suurimmillaan, ja toisaalta kevään tulvavedet voidaan varastoida järviin kuivempia aikoja varten. Samalla toteutetaan tehokkaasti myös tulvasuojelua. Vesivoima on Suomessa tarkoin säädeltyä, ja säännöstelyissä noudatetaan annettuja lupamääräyksiä. 

Vesivoimalla on mielipidemittausten mukaan laaja hyväksyntä suomalaisten keskuudessa. Vesi ei vähene eikä pilaannu virratessaan voimalaitoksen läpi. Vesivoimasta ei myöskään aiheudu kiinteitä jätteitä eikä päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat merkittävimmät rakennettaessa patoja ja säännöstelyaltaita. Padot vaikuttavat kalakantoihin ja kalastukseen, koska ne estävät kalojen ja muiden eliöiden kulkemisen vesistössä. Vesivoimayhtiöt tekevät monenlaisia toimenpiteitä vaelluskalojen elinolojen parantamiseksi. Vesivoimayhtiöiden vastuullisuushankkeisiin voi tutustua täällä. Vesivoiman tuotannosta aiheutuvat haitat taas liittyvät säännöstelystä aiheutuviin vedenkorkeus- ja virtaamamuutoksiin. Haittaa voi aiheutua vesiluonnolle, rantakasvillisuudelle ja linnustolle. 

Lähes kaksi kolmasosaa maamme vesivoimasta on otettu voimatalouden käyttöön ja pääosa rakentamattomista koskista on suojeltu lailla. Yli puolet Suomen vesivoimasta saadaan Kemi-, Oulu- ja Iijoesta.

Esiintymät ja saatavuus 

Veden voima on osattu ottaa talteen kaikkialla maailmassa jo kauan. Monet vuoristoiset maat, kuten Norja, saavat  lähes kaiken sähköenergiansa vedestä. Vesivoima on erinomaista säätövoimaa: vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin. Sähkönkäytön nopeat muutokset hoidetaankin useimmiten vesivoimalla. 

Näin Suomessa 

Vesivoimaloiden suurimittainen rakennustyö alkoi sodan jälkeen, kun tarvittiin energiaa maan jälleenrakentamista ja teollisuutta varten. Koska Suomi on tasainen maa, vesivoimaloiden tehot ovat pieniä. Voimaloita on yli 200 eri puolilla maata, suurimmat sijaitsevat Pohjois- ja Kaakkois-Suomen suurissa joissa. Noin puolet veden virtaamasta on valjastettu sähkön tuotantoon. Vesivoiman lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset , ja liittyvät enimmäkseen olemassa olevien laitosten parantamiseen.

Tekniikka 

Vesivoimalaitos muodostuu ylävesialtaan ja alavesipinnan välisistä veden tuloputkista, koneistoluukuista, turbiinista ja generaattorista. Vesi ohjataan ylhäältä pyörittämään turbiinia. Tulevan veden määrää voidaan säädellä säännöstelemällä veden määrää yläpuolisessa vesistössä. 

Hinta 

Edullinen, energianlähde on ilmainen. Kustannukset syntyvät vesivoimalan rakentamisesta, mutta tekniikka on kestävää ja käyttöikä nousee jopa yli sataan vuoteen. 

Ympäristövaikutukset

 Päästöjä ei synny lainkaan. Tekojärvillä on maisemallisia ja ekosysteemivaikutuksia. Valjastetun vesistön kalakanta on istutettava uudelleen ja kaloille on rakennettava kalateitä, jotta ne pääsevät uimaan patojen ohitse.