Ammattilaiset asialla Enerkessä

Janne Romppanen on toiminut Enerkellä nyt noin 3,5 vuotta sähköverkostoasentajana. Hänen työhönsä kuuluu sähköverkon rakennustöitä, niin maakaapelitöitä kun ilmajohtotöitäkin ja lisäksi häiriönhoitotehtäviä.  Hän on suorittanut työn ohessa energia-alan ammattitutkinnon.

Sähköverkostoasentajan työssä täytyy olla melkoinen moniosaaja eikä liikunnallisuudestakaan haittaa ole. Ulkoilmassa on hyvä viihtyä, sillä asentajat ovat säässä kuin säässä ulkona.
”Työ vaatii myös tiettyä palokunta-asennetta eli asentajan on oltava valmis lähtöön nopealla aikataululla. Hyvä fyysinen kunto auttaa työssä ja tekee siitä helpompaa, sillä työ sisältää joskus myös pienissä ja ahtaissa tiloissa työskentelyä. Myös käsiteltävät komponentit ovat isompia kuin sisäsähkötöissä”, Romppanen kertoo.

Verkostoasentajan työ vaatii tarkkuutta ja tarkkaavaisuutta, ja turvallisuus on aina ykkösasia. Asentajan on mietittävä moneen kertaan, mitä tekee ja miten, missä järjestyksessä, ennen kuin alkaa tehdä, jotta työ on turvallista. Sähkön kanssa on toimittava aina tietyssä järjestyksessä, joten perusteet täytyy tulla ns. selkäytimestä.

Romppasen työssä ongelmanratkaisutaidot ovat myös tarpeen, kun vaikkapa mietitään mistä jokin vika voi johtua ja kuinka se korjataan. Kokeneemmilta työkavereilta opitaan eniten, ja aloittelijalla onkin oltava tietty nöyryys tekemisessään, sillä vain toistojen kautta työt voi oppia. Kun kokemusta alkaa karttua, rutiinitehtävien hoito nopeutuu ja kaikki sujuu sutjakasti. Romppasella oppiminen ja työssä kehittyminen näkyy mm. siinä, että hän on jo vetänyt taajamatyömaahanketta kärkimiehenä.

Verkostoasentajan työ vaatii tarkkuutta ja tarkkaavaisuutta, ja turvallisuus on aina ykkösasia.

Enerkessä suurin osa uusista asentajista on ensin mestari-kisälli-henkisesti ”vierihoidossa” eli uudet oppivat kokeneempien kanssa työtä tekemällä. Esimiehillä tuleekin olla hyvä ihmistuntemus, jotta saadaan hyvät työparit, sillä työtä tehdään aina työparin kanssa. Nyt Romppasella onkin jo itsellään harjoittelija ohjattavana, vaikka vielä 3 vuotta sitten hän oli itse harjoittelijan roolissa.

Outi Leppäsen mielestä Enerkessä toisilta oppimisen osuus on suurempi kuin 70-20-10-mallissa, ainakin 30 prosenttia. Tutkimusten mukaan työelämässä jopa 70 prosenttia uuden oppimisesta tapahtuu työnteon kautta, 20 prosenttia tapahtuu jakamalla osaamista, esimerkiksi saamalla ja antamalla palautetta ja vain 10 prosenttia opitaan erilaisissa virallisissa koulutustilanteissa.

Leppänen huomauttaa, että työssä oppiminen on erilaista työuran eri vaiheissa. Sähköverkostoasentajan työtä aloittavilla lähes kaikki on uutta, konkareilla puolestaan oppiminen voi liittyä esimerkiksi projektinjohtamiseen tai suuremman vastuun ottamiseen.

”Enerkessä kannustetaan itsenäiseen vastuunkantoon ja kaikilla on lupa tehdä ja oppia. 10 prosentin osuus Enerkessä täyttyy jo pelkästään alan pakollisista korttikoulutuksista ja turvallisuuteen ja työmenetelmiin liittyvistä yleisistä koulutuksista.”, hän kertoo.

Enerkessä suoritetaan paljon energia-alan ammattitutkintoja. Muutoinkin työn ohessa tehtävää tutkintoon johtavaa omaehtoista opiskelua tuetaan esimerkiksi palkallisilla vapailla päivätyöstä, tehtäväkiertoon kannustetaan ja paikkakunnan vaihtokin onnistuu toimipisteestä toiselle. Enerken pätevä ja motivoitunut henkilöstö käyttää ja hyödyntää työnantajan kannustimia ahkerasti. Enerkessä henkilöstö voi myös toimia kouluttajana muulle työyhteisölle.

Enerkessä kannustetaan itsenäiseen vastuunkantoon ja kaikilla on lupa tehdä ja oppia. Kyky oppia on tulevaisuuden avaintaito.

Päättäjille Leppänen haluaa välittää terveiset, että koulutukseen panostaminen tulee nähdä tärkeänä. Kaiken koulutuksen on oltava työelämälähtöistä ja ajantasaista – tässä opettajien ammattitaito on avaintekijä. Ammatillisen koulutuksen laatuun panostaminen kannattaa, sillä vain siten tulevaisuuden osaajat voivat oppia energia-alan ominaispiireet ja yleiset työelämätaidot.

Leppänen muistuttaa, että oppiminen jatkuu läpi elämän ja se edellyttää yksilön aktiivisuutta oman osaamisensa kehittämisessä. ”Kyky oppia on tulevaisuuden avaintaito ja kaikilla on vastuu omasta oppimisestaan ja työyhteisön kehittämisestä”, hän summaa. Leppäsen mielestä Enerkessä on erittäin oppimismyönteinen henkilöstö ja heillä on ammatillinen ylpeys kohdillaan – tätä yritys arvostaa ja myös osoittaa sen työntekijöilleen.

Kirjoittaja: Maiju Korhonen, Energiateollisuus ry